Parlatorio on Suomen Rooman-instituutin podcast-sarja, joka vie kuulijansa Villa Lanten parlatorioon ja sen myöhäisten iltojen pitkiin keskusteluihin.
Vieraana podcastissa on tieteen, taiteen ja sivistyksen kentän kiinnostavimpia ihmisiä. Parlatorio tarjoaa tietoa antiikista, mutta myös uusia näkökulmia tämän päivän elämään, maailmaan ja suuriin haasteisiin. Podcastia juontaa instituutin tutkijalehtori FT Tuomo Nuorluoto.
Parlatoriota voi kuunnella YouTubessa, Spotifyssa ja Podtailissa sekä muissa yleisimmissä podcastpalveluissa (mm. Apple, Google). Sitä toteutetaan yhteistyössä Suomen Podcastmedian kanssa.
Kuva: Sataedun valokuvauksen opiskelijat, Villa Lante al Gianicolo 1518–2018 -kirjan työryhmä. Grafiikka: Jyri Öhman / Jaksomedia.
Podcast-sarjassa on julkaistu seuraavat jaksot:
5. KAUSI
Jakso 41 Gaius Julius Caesar
Jakso 40 Keskiajan naispyhimykset – Ruotsin Birgitta ja Katariina Sienalainen
Jakso 39 Kleopatra ja Aleksanteri Suuri antiikista nykypäivään
Jakso 38 Eriarvoisuus antiikin kaupungeissa
Jakso 37 Rasismi ja etniset stereotypiat antiikissa
Jakso 36 Juutalaisuus ja polyteismi antiikissa
Jakso 35 Rooman valtakunnan tuho
Jakso 34 Paavi Franciscus ja rock‘n’rollin kirkkoisät
Jakso 33 Länsimaisen komedian alkulähteillä – millainen huumori upposi antiikin roomalaisiin?
4. Kausi
Instituutin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi neljännellä kaudella sukelletaan instituutin tutkimusprojekteihin eri vuosikymmeniltä.
Jakso 32 Tutkimuskohteena tiilileimat – mitä ne kertovat meille antiikin Rooman yhteiskunnasta
Jakso 31 Kuka oli Amos Anderson, Suomen Rooman-instituutin perustaja?
Jakso 30 Piirtokirjoituksia ja oraakkeleita
Jakso 29 Latinan valta ja vaikutus – miten roomalaisten kieli levisi ja muuttui antiikissa ja sen jälkeen?
Jakso 28 Taiteilijaelämää ikuisessa kaupungissa – miltä näyttää Rooma taiteilijan silmin?
Jakso 27 Käsikirjoituksia, pyhäinjäännöksiä ja kahden pään mysteereitä – millaista on keskiajan tutkijan työ Roomassa?
Jakso 26 Sosiaalihistorian teemojen äärellä: lapsuus, sukupuoli, kehollisuus ja kivun kokemus antiikissa ja sen perinnössä
Jakso 25 Robotiikkaa ja 3D-mallinnuksia – modernit teknologiat antiikintutkijan apuna
3. KAUSI
Jakso 24 Antiikin arkkitehtuuri ja roomalaisen rakennustaiteen jäljillä
Jakso 23 Outoja ihmeitä ja elettyä uskoa – sairauden, vamman ja kehollisen kokemuksen historiaa esi- ja varhaismodernilla ajalla
Jakso 22 Matroonia ja patronia – millaista oli naisen elämä antiikin Roomassa?
Jakso 21 Ennen oli miehet rautaa? Antiikin maskuliinisuus ja mieheyden monet muodot
Jakso 20 Arkistojen aarteita ja kielihistorian koukeroita: kirjoitettu sana varhaiskeskiajan Euroopassa
Jakso 19 Oikeus, kohtuus ja kurinpito: lainsäädännön ja oikeuslaitoksen historiaa antiikin Roomassa
Jakso 18 Matka manan maille: kuolemankulttuuri keskiajan Euroopassa
Jakso 17 Pyhiä lehtoja, puutarhoja ja tuntemattoman pelkoa – antiikin roomalaisten luontosuhde
2. Kausi
Jakso 16 Nainen jonka sielussa elää Caesarin henki – Artemisia Gentileschin ihmeellinen elämä
Jakso 15 Herjanheittoa vai verisiä loukkauksia? Solvaamisen monet muodot antiikin Roomassa
Jakso 14 Ruton pitkä varjo – kulkutaudit keskuudessamme ennen ja nyt
Jakso 13 Tunteita ja tuoksuja antiikin Roomassa – aistikokemukset tutkimuksen kohteena
Jakso 12 Pala Suomea Roomassa – näköaloja Villa Lanten historiaan, arkkitehtuuriin ja elämään
Jakso 11 Magia antiikissa – uskonnon ja taikauskon rajapinnalla
Jakso 10 Rooma linssin läpi – pysäytettyjä kuvia ja vangittuja hetkiä
Jakso 9 Lapsuus antiikin Roomassa – mitä tiedämme perheen pienimmistä?
1. Kausi
Jakso 8 Kulttuurien kohtaaminen Ostiassa – Kuinka antiikin kaupungista kehittyi monikulttuurisuuden kehto?
Jakso 7 Valtaa ja väkivaltaa – Kuinka seksuaalisuus ja identiteetti rakentuivat antiikin mytologiassa ja taiteessa?
Jakso 6 Orjuus oli välttämätöntä yhteiskunnalle – Millaisia erityispiirteitä antiikin orjuuteen liittyy?
Jakso 5 Oopiumia ja hunajaa – Kuinka luonnontieteet näyttäytyivät antiikissa?
Jakso 4 Sanan säilällä vääräuskoisten kimppuun – Millaista oli vihapuhe keskiajan Euroopassa?
Jakso 3 Valon juhlasta jouluksi – Miten kalentereissa voi nähdä historian valtataisteluita?
Jakso 2 Ylimystön raaka-aine sahrami – Kuinka renessanssiajan ruualla rakennettiin identiteettiä ja valtaa? Valon juhlasta jouluksi – Miten kalentereissa voi nähdä historian valtataisteluita?
Jakso 1 Onko USA uusi Rooma – Miten antiikin demokratia vaikuttaa tämän päivän Yhdysvalloissa?
KAUSI 5 – BONUSJAKSO 41
Gaius Julius Caesar
Uutta kautta odotellessa Parlatorio palaa bonusjaksolla!
Jaksossa aiheena on yksi historian tunnetuimmista henkilöistä, Julius Caesar. Vieraana on instituutin Wihurin-stipendiaatti, väitöskirjatutkija Maria Jokela.
Jaksossa käsitellään mm. Caesarin uraa, diktaattorin tittelin merkitystä antiikissa sekä vallan ja propagandan suhdetta. Lisäksi pureudutaan Caesarin järjestämiin massiivisiin spektaakkeleihin, kuten meritaistelunäytöksiin, ja siihen, miten viihdettä ja kansansuosiota hyödynnettiin politiikan välineinä. Lopuksi pohditaan Caesarin pitkää jälkivaikutusta Shakespearesta ja Napoleonista aina Asterixiin ja nykypäivän poliittiseen retoriikkaan.
Keskustelun lähtökohtana on Jokelan yhdessä Joonas Vanhalan kanssa toimittama palkittu teos Gaius Julius Caesar – Rooman diktaattorin monet kasvot. Teos on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, joka keskittyy yksinomaan Caesariin.
Julkaistu 29.1.2026.
KAUSI 5 – JAKSO 40
Keskiajan naispyhimykset – Ruotsin Birgitta ja Katariina Sienalainen
Parlatorion viidennen kauden viimeisessä jaksossa keskustellaan 1300-luvun naispyhimyksistä. Keitä olivat Ruotsin Birgitta ja Katariina Sienalainen ja minkälaisessa Euroopassa he elivät? Mihin heidän vaikutusvaltansa ja jälkimaineensa perustui? Entä miten tullaan pyhimykseksi ja mitä tarkoitetaan pyhällä anoreksialla? Ja miksi Birgitan ruumis keitettiin? Vieraana keskustelemassa on Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori.
Julkaistu 30.9.2025
KAUSI 5 – JAKSO 39
Kleopatra ja Aleksanteri Suuri antiikista nykypäivään
Jaksossa keskustellaan kahdesta antiikin ikonista, Kleopatrasta ja Aleksanteri Suuresta sekä antiikin jälkivaikutuksesta. Miten näiden historiallisten hahmojen tarinat ovat muotoutuneet myyteiksi ja kulttuurisiksi symboleiksi, ja miten sukupuoli, etnisyys ja poliittiset näkökulmat ovat muokanneet heistä tehtyjä tulkintoja ja kuvauksia historian saatossa? Entä miten Kleopatra liittyy Villa Lanten lähiseutuihin tai miten antiikin perintö näkyy nykyajan rap-lyriikoissa?
Jaksossa on vieraana Tampereen yliopiston dosentti Jaakkojuhani Peltonen, joka on kirjoittanut teokset ”Kleopatra – viimeisen faaraon myytti” ja ”Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti”.
Julkaistu 2.9.2025
KAUSI 5 – JAKSO 38
Eriarvoisuus antiikin kaupungeissa
Olivatko antiikin kaupungit tasa-arvoisempia kuin nykyajan kaupungit? Oliko antiikin Roomassa keskiluokkaa? Miten kaupungin ja maaseudun suhde erosi nykyisestä, ja oliko kaupunkien muurien ulko- ja sisäpuolella yhtä lailla köyhyyttä ja vaurautta?
Jaksossa keskustellaan Helsingin yliopiston apurahatutkija ja antiikintutkija FT Samuli Simeliuksen kanssa siitä, mitä arkeologiset löydöt sekä säilyneet kirjalliset lähteet kertovat varallisuuden jakautumisesta ja eri yhteiskuntaluokkien asemasta roomalaisissa kaupungeissa. Keskustelussa pohditaan myös sitä, miten eriarvoisuutta voidaan ylipäätään mitata ja miksi yleisesti käytetyt tunnusluvut eivät aina paljasta koko totuutta eriarvoisuuden monista ulottuvuuksista.
Julkaistu 11.8.2025
Jakso löytyy myös mm. YouTubesta, Suplasta ja Apple podcastista.
KAUSI 5 – JAKSO 37
Rasismi ja etniset stereotypiat antiikissa
Voiko antiikin yhteydessä puhua rasismista? Millaisia olivat antiikin ajan etniset stereotypiat ja diskriminaatio? Jaksossa syvennytään siihen, miten muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset käsittivät ”toisia” kansoja, ja pohditaan, missä määrin heidän ajattelunsa muistuttaa nykyaikaisia rasistisia rakenteita.
Keskustelussa nousevat esiin muun muassa neljän ruumiinnesteen teoria ja sen yhteys kansakuntiin liitettyihin ominaisuuksiin, sekä käsitykset ilmaston ja ympäristön vaikutuksista eri ihmisryhmiin.
Vieraana on Turun yliopiston klassillisen filologian ja Helsingin yliopiston antiikin kielten ja kulttuurien dosentti Antti Lampinen.
Julkaistu 15.7.2025
Jakso löytyy myös mm. YouTubesta, Suplasta ja Apple podcastista.
KAUSI 5 – JAKSO 36
Juutalaisuus ja polyteismi antiikissa
Miten juutalaisiin suhtauduttiin antiikin Roomassa? Entä miten juutalaiset itse suhtautuivat Rooman jumaliin ja hallitsijakulttiin? Mistä ylipäänsä puhumme, kun puhumme uskonnosta – ja miten nykykäsityksemme uskonnosta istuu antiikin maailmaan?
Parlatorion uudessa jaksossa syvennytään juutalaisuuden historiaan antiikissa yhdessä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Iida Laurénin kanssa.
Julkaistu 10.6.2025
Jakso löytyy myös mm. YouTubesta, Suplasta, Podtailista ja Apple podcastista.
KAUSI 5 – JAKSO 35
Rooman valtakunnan tuho
Parlatorion uusimmassa jaksossa palataan Rooman valtakunnan viimeisiin vuosisatoihin ja myöhäisantiikin ratkaiseviin käännekohtiin yhdessä dosentti Maijastina Kahloksen kanssa. Millaista elämä oli muuttuvassa Roomassa, jossa kristinusko haastoi vanhat jumalat ja keisarit menettivät otteensa? Miksi valtakunta romahti lännessä, mutta jatkoi olemassaoloaan idässä? Entä mikä oli 200-luvun kriisi ja miten Rooma selvisi siitä?
Julkaistu 20.5.2025
Jakso löytyy myös mm. YouTubesta, Suplasta, Podtailista ja Apple podcastista.
KAUSI 5 – JAKSO 34
Paavi Franciscus ja rock‘n’rollin kirkkoisät
Millainen paavi oli edesmennyt paavi Franciscus? Onko Vatikaani todellisuudessa sellainen kuin elokuvat antavat ymmärtää? Ketä ovat vatikanistit eli “Vatikaanin paparazzit”, ja ketä tarkoitetaan, kun puhutaan “rock‘n’rollin kirkkoisistä”? Entä miksi paavit ja paavius kiehtovat suomalaista rokkaria?
Muun muassa näistä teemoista keskustellaan Parlatoriossa teologi Jyrki Linnankiven kanssa, jonka opinnäytetyö käsittelee paavi Franciscuksen medianäkyvyyttä Suomessa. Linnankivi tunnetaan suuren yleisön keskuudessa myös The 69 Eyes -yhtyeen solistina, Jyrki 69:nä.
Jakso on nauhoitettu helmikuussa 2025, ennen paavi Franciscuksen kuolemaa ja julkaistu 29.4.2025.
Jakso löytyy myös mm. YouTubesta, Suplasta, Podtailista ja Apple podcastista.
KAUSI 5 – JAKSO 33
Länsimaisen komedian alkulähteillä – millainen huumori upposi antiikin roomalaisiin?
Viidennen kauden avausjaksossa vieraana on antiikkiin erikoistunut kääntäjä ja tietokirjailija Arto Kivimäki. Keskustelussa syvennytään mm. antiikin kirjallisuuden kääntämisen haasteisiin, roomalaisen näytelmäkirjailija Plautuksen näytelmien suomennokseen sekä näiden klassikkotekstien vaikutukseen länsimaisen komediaperinteen kehityksessä. Mikä nauratti antiikin roomalaisia – ja naurattavatko samat asiat meitä yhä tänä päivänä? Entä mistä juontuvat tutut sanonnat ”ei savua ilman tulta” ja ”ihminen on ihmiselle susi”?
Kivimäen tuore käännös, kuusi näytelmää kokoava teos ”Plautus” oli ehdolla vuoden 2025 Mikael Agricola -käännöspalkinnon saajaksi.
Julkaistu: 22.4.2025
Jakso löytyy myös mm. YouTubesta, Suplasta, Podtailista ja Apple podcastista.
Kausi 4 – JAKSO 32
Tutkimuskohteena tiilileimat – mitä ne kertovat meille antiikin Rooman yhteiskunnasta?
Suomen Rooman-instituutin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi neljännellä kaudella sukellamme instituutin tutkimusprojekteihin eri vuosikymmeniltä.
Kauden avausjaksossa vieraanamme on instituutin historian kannalta merkittävä henkilö, Rooman valtakunnan arkeologian professori emerita Margareta Steinby, jonka kanssa keskustellaan muun muassa roomalaisista tiilileimoista sekä Iuturnan lähteestä. Minkälaista lähdeaineistoa tiilileimat ovat antiikintutkijalle ja millaista niiden tutkimus on käytännössä? Mitä ne voivat kertoa esimerkiksi naisten asemasta antiikin Roomassa? Entä miten suomalaiset päätyivät kaivamaan keskelle Forum Romanumia?
Parlatorion neljättä kautta isännöi instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto.
Julkaistu: 15.4.2024
kausi 4 – jakso 31
Kuka oli Amos Anderson, Suomen Rooman-instituutin perustaja?
Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toisessa jaksossa vieraana on suomalaiseen liikemieheen ja mesenaattiin, Suomen Rooman-instituutin perustajaan Amos Andersoniin perehtynyt taidehistorioitsija Synnöve Malmström. Jaksossa keskustellaan muun muassa Amos Andersonin taustasta, monisärmäisestä henkilöhahmosta sekä hänen suhteestaan taiteeseen ja kulttuuriin. Miksi liikemies, jolla itsellään ei ollut akateemista taustaa, halusi investoida antiikin kulttuuriin keskittyvään tiedeinstituuttiin Roomassa? Entä miten erosivat toisistaan ”aamun Amos” ja ”illan Amos”?
Julkaistu: 26.4.2024
Kausi 4 – jakso 30
Piirtokirjoituksia ja oraakkeleita
Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kolmannessa jaksossa perehdytään instituutin entisen johtajan, Helsingin yliopiston Kreikan kielen ja kirjallisuuden professorin Mika Kajavan kanssa epigrafiikkaan eli piirtokirjoitusten tutkimukseen, josta juuri suomalaiset antiikintutkijat tunnetaan jo instituutin perustamisajoista alkaen. Miksi roomalaiset kaiversivat kiveen valtavat määrät tekstejä? Mitä piirtokirjoitukset kertovat meille antiikin ihmisistä, yhteiskunnista tai vaikkapa lukutaidosta? Jaksossa keskustellaan myös Kajavan johtajakauden tutkimusaiheesta eli oraakkeleista ja esimerkiksi siitä, millaisiin kysymyksiin heiltä toivottiin vastauksia.
Julkaistu: 23.5.2024
Kausi 4 – JAKSO 29
Latinan valta ja vaikutus – miten roomalaisten kieli levisi ja muuttui antiikissa ja sen jälkeen?
Parlatorio-podcastin 70-vuotis juhlakauden tuoreessa jaksossa syvennytään antiikin kieliin ja kulttuureihin yhdessä Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentin ja Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtajan Kalle Korhosen kanssa. Erityisesti keskustellaan latinan kielestä ja sen muutoksesta: miten pienestä Keski-Italian alueen kielestä syntyi koko läntisen Välimeren valtakieli? Pakottivatko roomalaiset valloittamansa kansat oppimaan latinaa vai omaksuivatko nämä kielen omasta aloitteestaan? Entä miten latina kehittyi Rooman valtakunnan aikana ja sen jälkeen?
Jaksossa muistellaan myös instituutin entisen johtajan, professori Veikko Väänäsen, vaikutusta klassillisen filologian sekä erityisesti vulgäärilatinan tutkimukseen.
Julkaistu 13.6.2024
KAUSI 4 – JAKSO 28
Taiteilijaelämää ikuisessa kaupungissa – miltä näyttää Rooma taiteilijan silmin?
Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden viidennessä jaksossa vieraana on taidemaalari Lauri Laine, joka vie kuuntelijat mukaansa taiteilijaelämään Italiassa ja Villa Lanten taiteilija-ateljeessa. Laurin kanssa keskustellaan Italian taidehistoriasta ja siitä, miten se inspiroi edelleen nykyajan taiteilijoita ympäri maailman. Miten työympäristö vaikuttaa taiteilijan luomisprosessiin? Entä mitä moderni taiteilija voi ammentaa luomistyöhönsä esimerkiksi antiikin Roomasta?
Lisäksi puhutaan Suomen Rooman-instituutista, jossa suomalaiset eri alojen taiteilijat ovat vuosikymmenten ajan voineet työskennellä ainutlaatuisen maiseman äärellä.
Julkaistu 16.7.2024
KAUSI 4 – JAKSO 27
Käsikirjoituksia, pyhäinjäännöksiä ja kahden pään mysteereitä – millaista on keskiajan tutkijan työ Roomassa?
Minkälaisia tutkimusaineistoja Rooma ja Vatikaani tarjoavat keskiajan tutkijalle? Mitä ovat reliikit ja miten päädyttiin tilanteeseen, jossa Tuomas Akvinolaisella on väitetysti kaksi pääkalloa? Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kuudennessa jaksossa vieraana on keskiajan tutkija, Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Marika Räsänen. Marikan kanssa keskustellaan muun muassa siitä, mikä tekee keskiajan tutkimuksesta kiehtovaa ja minkälaisia alan projekteja Suomen Rooman-instituutissa on vuosikymmenten aikana ollut.
Julkaistu 14.8.2024
KAUSI 4 – JAKSO 26
Sosiaalihistorian teemojen äärellä: lapsuus, sukupuoli, kehollisuus ja kivun kokemus antiikissa ja sen perinnössä
Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toiseksi viimeisessä jaksossa vieraana on instituutin entinen tutkijalehtori ja Parlatorio-podcastin aiempien kausien juontaja, dosentti Elina Pyy. Jaksossa keskustellaan laajasti sosiaalihistoriallisista teemoista, jotka ovat olleet keskeisiä niin Elinan omassa tutkimuksessa kuin Suomen Rooman-instituutin tutkimusperinteessä. Keskustelun aiheina ovat muun muassa lapsuus, sukupuoli, kehollisuus ja kivun kokemus antiikissa ja sen jälkeen.
Julkaistu 13.9.2024
Kausi 4 – JAKSO 25
Robotiikkaa ja 3D-mallinnuksia – modernit teknologiat antiikintutkijan apuna
Parlatorio-podcastin 70-vuotisjuhlakauden päätösjaksossa käännetään katseet nykypäivään ja tulevaisuuteen yhdessä Helsingin yliopiston klassillisen arkeologian väitöskirjatutkija Nikolai Paukkosen kanssa. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miten moderneja teknologioita, kuten 3D-mallinnusta, fotogrammetriaa ja laserkeilausta voidaan hyödyntää antiikintutkimuksessa sekä siitä, miten nämä tekniikat ovat käytössä instituutin nykyisessä tutkimusprojektissa Trebius Valensin talossa Pompejissa. Lisäksi Paukkonen avaa tekoälyn ja robotiikan tutkimukselle tarjoamia mahdollisuuksia ja niihin liittyviä ongelmia.
Julkaistu 10.10.2024
kausi 3 – jakso 24
Antiikin arkkitehtuuri ja roomalaisen rakennustaiteen jäljillä
Kolmannen kauden avausjaksossa vieraana arkkitehti Juhana Heikonen, jonka kanssa keskustellaan antiikin arkkitehtuurin perinnöstä, varioinnista ja jatkuvuudesta. Olivatko roomalaiset maineensa veroisia rakennusmestareita? Millaisia poliittisia ja ideologisia motiiveja antiikin arkkitehtuurin variointiin on liittynyt aikojen saatossa? Seuraamme roomalaisen suunnittelun jälkiä Roomasta Ravennaan ja Monrealesta Myllypuroon ja haaveilemme omasta domuksesta ja täydellisestä atrium-pihasta.
Julkaistu: 20.10.2022
kausi 3 – jakso 23
Outoja ihmeitä ja elettyä uskoa – sairauden, vamman ja kehollisen
kokemuksen historiaa esi- ja varhaismodernilla ajalla
Jaksossa vieraana on historiantutkija Jenni Kuuliala, jonka kanssa keskustellaan fyysisen vamman, sairauden ja kivun kokemuksista esi- ja varhaismodernissa Euroopassa. Millaisista vaivoista ihmiset kärsivät ja kuinka he elivät niiden kanssa? Mitä tarkoittaa ihmeparantuminen, ja millä tavoin uskonto, lääketiede ja taikausko sekoittuivat parannuskeinoja etsittäessä? Puhumme myös
terveyden ja sairauden kulttuurisidonnaisesta luonteesta, ja pohdimme kuinka lähelle menneisyyden ihmisen kehollisia kokemuksia historioitsija voi ylipäätään päästä.
Julkaistu: 10.11.2022
kausi 3 – jakso 22
Matroonia ja patronia – millaista oli naisen elämä antiikin Roomassa?
Jaksossa vieraana on antiikin historian tutkija Marja-Leena Hänninen, joka on omassa työssään käsitellyt erityisesti naisen asemaa ja toimintaa roomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelemme antiikin naistutkimuksen historiasta ja nykytilasta, sen menetelmistä ja haasteista, ja avaamme roomalaisen naisen elämänvaiheita ja mahdollisia kokemuksia. Mitkä asiat vaikuttivat siihen että nainen sai äänensä perheessä ja yhteiskunnassa kuuluviin? Millainen oli ihannematroonan ideaali, ja oliko sen täyttäminen koskaan mahdollista? Entä kuinka sovittaa yhteen feministinen maailmankuva ja rakkaus antiikin maailmaa kohtaan?
Julkaistu: 1.12.2022
Kausi 3 – jakso 21
Ennen oli miehet rautaa? Antiikin maskuliinisuus ja mieheyden monet muodot
Jaksossa vieraana on antiikintutkija Jaakkojuhani Peltonen, jonka kanssa keskustellaan maskuliinisuudesta antiikin maailmassa. Miksi mieheyden performanssi oli niin tärkeää, ja mitä normatiiviseen mieheyteen kuului? Miltä miehen tuli näyttää ja kuinka käyttäytyä? Puhumme myös maskuliinisuuden moninaisuudesta kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa, ja pohdimme kuinka antiikin ihanteet mieheydestä näkyvät nykyajassamme – vai näkyvätkö lainkaan?
Julkaistu: 20.12.2022
Kausi 3 – jakso 20
Arkistojen aarteita ja kielihistorian koukeroita: kirjoitettu sana varhaiskeskiajan Euroopassa
Jaksossa vieraana on instituutin tutkijastipendiaatti Timo Korkiakangas, joka kertoo työstään kielen, kirjoittamisen ja tekstien parissa varhaiskeskiajan kontekstissa. Miten tuntemamme romaaniset kielet erkaantuivat latinasta – ja mikä oikeastaan erottaa toisistaan kielen ja murteen? Puhumme myös varhaiskeskiaikaisista asiakirjamateriaaleista ja pääsemme kurkistamaan tutkijan salapoliisityöhön ikivanhoissa arkistoissa, aina tekstien jäljittämisestä niiden tulkitsemiseen ja digitaaliseen muotoon saattamiseen.
Julkaistu: 12.1.2023
Kausi 3 – jakso 19
Oikeus, kohtuus ja kurinpito: lainsäädännön ja oikeuslaitoksen historiaa antiikin Roomassa
Tässä jaksossa vieraana on professori Kaius Tuori ja aiheena roomalainen oikeus – mitä se tarkoittaa ja miten se vaikuttaa elämäämme yhä tänäänkin? Kuka piti antiikin Roomassa laillista valtaa käsissään? Oliko laki kaikille sama? Entä missä lakiesitykset, oikeudenkäynnit ja tuomioiden toimeenpanot käytännössä tapahtuivat? Keskustelemme oikeusjärjestelmän roolista roomalaista identiteettiä määrittävänä tekijänä ja pohdimme miksi se on lyönyt niin vahvasti leimansa nykyiseen oikeusvaltion käsitteeseen.
Julkaistu: 2.2.2023
kausi 3 – jakso 18
Matka manan maille: kuolemankulttuuri keskiajan Euroopassa
Parlatorion uusimmassa jaksossa keskustellaan keskiajantutkija, historioitsija Jyrki Nissin kanssa keskiaikaisesta kuolemankulttuurista – mitä se tarkoittaa ja mitä kaikkea siihen kuului? Millainen oli hyvä kuolema, ja mitä ihmettä olivat kuolemisen selfhelp-oppaat? Käsittelemme kuolemaa ja siihen valmistautumista sosiaalisena ja yhteisöllisenä tapahtumana ja pohdimme oliko kuolema keskiajalla arkipäiväisempi asia kuin nykyään. Vai pelottiko se ihmisiä yhtä lailla tuolloinkin?
Julkaistu 23.2.2023
Kausi 3 – jakso 17
Pyhiä lehtoja, puutarhoja ja tuntemattoman pelkoa – antiikin roomalaisten luontosuhde
Parlatorion viimeisessä jaksossa vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja, antiikintutkija Ria Berg joka kertoo tutkimuksestaan roomalaisten luontosuhteen parissa. Kuinka roomalaiset muokkasivat ympäröivää luontoa ja millaisen leiman he jättivät Välimeren alueen ympäristöön? Millaisia tunteita luonto herätti, ja miten esimerkiksi siihen liittyviä pelkoja käsiteltiin? Puhumme antiikin ajan luonnonkatastrofeista, luonnon ja uskonnon välisestä suhteesta sekä roomalaisten tavoista tuoda luonto osaksi rakennettua ympäristöä. Pohdimme myös historiallisia jatkumoita antiikista nykypäivään: mitä ilmastonmuutoksen keskellä elävä nykyihminen voisi ammentaa antiikin luontosuhteesta?
Julkaistu: 23.3.2023
Kausi 2 – Jakso 16
Nainen jonka sielussa elää Caesarin henki – Artemisia Gentileschin ihmeellinen elämä
Millaista oli itsellisen uranaisen elämä 1600-luvun Italian taidepiireissä? Kuinka taiteilijat taistelivat toimeentulostaan asiakkaiden ja mesenaattien painostuksen alla? Löytyykö barokkitaiteilijan elämästä samaistumiskohtia nykypäivän aikataulujen, epävarmuuksien ja apurahahakujen ristiaallokossa painiville tieteen ja taiteen pätkätyöläisille? Parlatorio-podcastin toisen kauden avausjaksossa kurkistetaan taiteilija Artemisia Gentileschin (1593-c.1653) elämään ja uraan. Instituutin tutkijalehtori Elina Pyyn kanssa keskustelemassa kirjailija Mia Kankimäki ja kääntäjä FM Tea Pelkonen, jotka molemmat ovat sukeltaneet Gentileschin kiehtovaan maailmaan tutkimusretkillään Roomassa.
Julkaistu: 18.11.2021
Kausi 2 – Jakso 15
Herjanheittoa vai verisiä loukkauksia? Solvaamisen monet muodot antiikin Roomassa
Mistä antiikin roomalaiset loukkaantuivat, ja kuinka he pyrkivät loukkaamaan toisiaan? Mistä tunnistaa roomalaisen herjan? Parlatorion uuden kauden toisessa jaksossa vieraana on instituutin tämän hetkinen Wihurin stipendiaatti, väitöskirjatutkija Joonas Vanhala, jonka kanssa keskustellaan roomalaisista solvauksista. Kenen ääni kuuluu tuhansia vuosia vanhoissa Pompejin seinäkirjoituksissa? Mitä roomalaiset ajattelivat kunnianloukkauksesta ja sananvapaudesta? Oliko seinäkirjoittelu antiikin ajan Twitter?
Julkaistu: 9.12.2021
Kausi 2 – Jakso 14
Ruton pitkä varjo: kulkutaudit keskuudessamme ennen ja nyt
Millainen tauti oli Eurooppaa keskiajalla kurittanut myyttinen musta surma? Entä kuinka kulkutautien leviämistä vastaan taisteltiin satoja ja tuhansia vuosia sitten? Parlatorio-podcastin uuden kauden kolmannessa jaksossa vieraana on keskiajantutkija FT Reima Välimäki, jonka kanssa keskustellaan esimodernin historian tuntemista epidemioista ja yritetään ymmärtää ihmisen ja kulkutautien pitkää suhdetta. Jaksossa päästään kurkistamaan 1300-luvun Firenzen karanteeniolosuhteisiin ja pohditaan, voimmeko oppia jotain historian tautivitsauksista.
Julkaistu: 29.12.2021
Kausi 2 – Jakso 13
Tunteita ja tuoksuja antiikin Roomassa – aistikokemukset tutkimuksen kohteena
Antiikin Rooma oli suurkaupunki, mutta oliko se likainen ja kakofoninen? Nukkuivatko roomalaiset yönsä hyvin, vai oliko kaupungin melusaaste jatkuva riesa? Parlatorion uudessa jaksossa vieraana antiikintutkija FT Laura Nissin, ja aiheena aistiärsykkeet antiikin Roomassa. Pureudumme aistikokemusten kulttuurisidonnaisuuteen, keskustelemme niiden tutkimisen menetelmistä, ja opimme mitä roomalaiset ajattelivat melun ja hajujen terveyshaitoista.
Julkaistu: 20.1.2022
Kausi 2 – Jakso 12
Pala Suomea Roomassa: näköaloja Villa Lanten historiaan, arkkitehtuuriin ja elämään
Millaiset ihmiset ovat asuttaneet renessanssihuvilaa sen 500-vuotisen tarinan aikana? Entä kuinka Suomen Rooman-instituutti päätyi Gianicolo-kukkulalle? Keskustelemassa instituutin intendentti Simo Örmä ja arkkitehti Iida Kalakoski, jotka pohtivat, miten talo on elänyt ja muuttunut asujiensa myötä sekä miten rakennuksen ominaisuudet ohjaavat siellä tapahtuvaa toimintaa ja elämisen muotoja.
Julkaistu: 10.2.2022
Kausi 2 – Jakso 11
Magia antiikissa – uskonnon ja taikauskon rajapinnalla
Millaista oli magia antiikissa ja ketkä sitä harjoittivat? Entä miksi roomalaiset kirosivat toisiaan? Parlatorion uudessa jaksossa liikutaan uskonnon ja taikauskon rajapinnalla. Vieraana antiikintutkija FT Saara Kauppinen, jonka kanssa keskustellaan maagisten tekstien kielestä ja magiaan liittyvästä toimijuudesta.
Julkaistu: 3.3.2022
Kausi 2 – Jakso 10
Rooma linssin läpi: pysäytettyjä kuvia ja vangittuja hetkiä
Miltä näyttää Rooma kuvataiteilijan silmin ja kameran linssin läpi katsottuna? Millaisia olivat ensimmäiset valokuvat ikuisesta kaupungista, ja kuinka kaupunkikuvaaminen on muuttunut kahden vuosisadan kuluessa? Parlatorion uudessa jaksossa vieraana taiteilija Perttu Saksa, jonka kanssa keskustellaan kaupunkiin kohdistuvasta katseesta ja pohditaan voiko Rooman hengen vangita filmille.
Julkaistu: 24.3.2022
Kausi 2 – Jakso 9
Lapsuus antiikin Roomassa: mitä tiedämme perheen pienimmistä?
Millaista oli lapsen elämä antiikin Roomassa, ja millaisten lähteiden kautta tutkija aihetta lähestyy? Parlatorion toisen kauden viimeisessä jaksossa vieraana antiikintutkija, dosentti Katariina Mustakallio, joka avaa kuulijoille roomalaisen lapsen arkea ja kertoo lasten elämään kuuluneista tärkeistä hetkistä ja ihmissuhteista. Puhutaan lapsuuden lopusta ja lapsuuteen liittyvistä vaaroista, mutta myös ilosta, leikistä, oppimisesta – ja yhteisön jäseneksi kasvamisesta.
Julkaistu: 26.4.2022
kausi 1 – Jakso 8
Kulttuurien kohtaaminen Ostiassa – Kuinka antiikin kaupungista kehittyi monikulttuurisuuden kehto?
Millaista elämää antiikin Ostiassa elettiin ja kuinka kulttuurit kohtasivat Ostian kaduilla? Kuinka johdetaan ja koordinoidaan isoa kansainvälistä tutkimusprojektia?
Vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja professori Arja Karivieri, joka on myös tutkinut antiikin satamakaupungin Ostian kulttuuria. Jaksossa sukelletaan Villa Lanten toimintaan, Arjan johtajakauteen sekä Ostia-projektiin. Vuonna 1981 Turusta lähtenyt arkeologian opiskelijoiden bussimatka oli Karivieren ensimmäinen kosketus Villa Lanteen ja 35 vuotta myöhemmin hän toi omalle johtajakaudelleen mukanaan mm. Ostiaa tutkivan projektinsa. Ostian kautta Roomaan tuli valtavasti ihmisiä ympäri Välimerta. He omaksuivat roomalaisuuden, mutta toivat mukanaan myös omia kulttuurisia piirteitään, mm. juutalaiset ja kreikankieliset yhteisöt näyttäytyivät vahvasti niin esineistössä kuin kaupungin arkkitehtuurissakin.
Julkaistu: 29.3.2021
kausi 1 – Jakso 7
Valtaa ja väkivaltaa – kuinka seksuaalisuus ja identiteetti rakentuivat antiikin mytologiassa ja taiteessa?
Millaisia seksuaalisia ja sukupuolellisia rooleja antiikin ihmisellä oli mahdollista olla? Oliko antiikin ihmisellä mahdollisuutta omaan keholliseen itsemääräämisoikeuteen? Millaisen viestin antiikin myyttien seksuaalinen kuvasto pyrki välittämään? Tässä jaksossa keskustelemassa Elina Pyyn kanssa on historian ja kulttuuriperinnön väitöskirjatutkija Ville Hakanen. Hän on tutkinut eroottisten myyttien kuvastoa Rooman seinämaalauksissa. Aihe on myös tärkeä Elinalle, joka on itse tutkinut sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa antiikissa. Antiikin ihmiselle nykypäivän yksilön seksuaalisuus, sukupuoli ja niihin liittyvät identiteettikäsitykset olisivat tuntuneet vieraalta. Ihmisen identiteetti rakentui yksilön asemasta yhteisön silmissä, mikä itsessään vaikutti siihen, kuinka esimerkiksi seksuaalinen väkivalta koettiin.
Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa.
Julkaistu: 8.3.2021
kausi 1 – Jakso 6
Orjuus oli välttämätöntä yhteiskunnalle – Millaisia erityispiirteitä antiikin orjuuteen liittyy?
Kuinka antiikin ihminen suhtautui orjuuteen? Kuinka orjaksi päädyttiin ja mitä orjuus tarkoitti antiikin ihmiselle? Parlatoriossa Elina Pyyn vieraana on antiikintutkija ja erityisesti antiikin sosiaalihistoriaa tutkinut yliopistolehtori Ville Vuolanto. Hän on tutkimuksessaan suuntautunut lasten- ja perhesuhteiden historiaan ja aihetta tutkittaessa orjuus tulee väistämättä aina vastaan. Antiikin Roomassa orjuus jakautui myös hyvin eri arvoisiin ryhmiin: aina kaltoin kohdelluista kaivoksissa työskentelevistä lapsiorjista arvostettuihin ja jopa rakastettuihin imettäjäorjiin. Orjuuden ajateltiin olevan toimivan yhteiskunnan yksi ratas, vaikka se samalla nähtiin ihmisluonnon vastaisena.
Julkaistu: 17.2.2021
kausi 1 – Jakso 5
Oopiumia ja hunajaa – Kuinka luonnontieteet näyttäytyivät antiikissa?
Kuinka luonnontieteet näyttäytyivät antiikin Roomassa? Kuinka paljon antiikin mytologia on vaikuttanut antiikin luonnontieteellisiin käsityksiin? Elina Pyyn vieraana Parlatoriossa on tällä kertaa biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksen professori Pekka Niemelä. Hän on tutkinut antiikin Rooman kirjallisuuden kautta aikalaisihmisen luonnontieteellistä tietoa. Hän on tutkimuksessaan saanut selville muun muassa sen, että jo antiikissa tiedettiin elefanttien olevan hyvin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, joilla on paljon yhteneväisyyksiä ihmisiin. Antiikissa oli myös verrattain paljon tietoa ihmiskehosta ja lääketieteestä. Kasveihin perustunut lääketiede olikin hyvin kehittynyttä: Unikkoja, alruunaa ja hunajaa käytettiin lääkkeinä moniin vaivoihin.
Julkaistu: 26.1.2021
kausi 1 – Jakso 4
Sanan säilällä vääräuskoisten kimppuun – Millaista oli vihapuhe keskiajan Euroopassa?
Millaista oli kristinuskon ja islamin välinen vuorovaikutus ristiretkien repimässä sydänkeskiajan Euroopassa? Millaisia stereotyyppejä islamiin kohdistui, ketkä niitä levittivät, miten ja miksi? Parlatorion neljäs jakso valottaa ennakkoluulojen historiaa ja vihapuheen pitkiä jälkiä. Elina Pyyn kanssa keskustelee Suomen Rooman-instituutin post doc -stipendiaatti FT Miikka Tamminen, joka on perehtynyt tutkimuksessaan muun muassa ristiretkien historiaan ja keskiaikaiseen saarnamateriaaliin, sekä siihen kuinka vihapuhe niissä näyttäytyi. Jo keskiajalta asti on toistettu islaminvastaisessa vihapuheessa väitettä, että kyseinen uskonto olisi väkivallan ja himon uskonto. Samaa stereotyyppeihin ja disinformaatioon pohjautuvaa argumenttia käytetään netin keskustelupalstoilta yhä tänä päivänä.
Julkaistu: 5.1.2021
kausi 1 – Jakso 3
Valon juhlasta jouluksi – Miten kalentereissa voi nähdä historian valtataisteluita?
Miten roomalaisesta valon juhlasta siirryttiin joulun viettoon? Millaisia kerrostumia historiasta voimme nähdä kalenterissa tänään? Parlatoriossa puhutaan tällä kertaa kalentereista ja niiden muuttamisesta – antiikissa, keskiajalla ja tänä päivänä. Kalenteri vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään, ja siksi vallanpitäjät ovat aina halunneet rukata kalenteria juhlapyhineen mieleisekseen. Se näkyy jo antiikin Rooman varhaisissa kalentereissa. Parlatorio-podcastin jaksossa Elina Pyyn vieraana keskiajan tutkija, kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo, kuinka kalenterit ovat aina tiivistelmä ajan arvoista, arvostuksista ja identiteetistä.
Julkaistu: 15.12.2020
kausi 1 – Jakso 2
Ylimystön ihmeraaka-aine sahrami – kuinka renessanssiajan ruualla rakennettiin identiteettiä ja valtaa?
Helposti ajatellaan että nykyaika olisi erityisen ruokakeskeistä. Renessanssin ajan Italiassa ruoka oli kuitenkin tärkeä osa identiteettiä ja sen kautta rakennettiin myös omaa valta-asemaa. Tuolloin nähtiin niin keittokirjabuumi, vegetarismia kuin satokausikalentereitakin. Mutta mitä ihmettä olivat liikkuvat ruuat? Parlatorio-podcastissä Elina Pyyn vieraana on väitöskirjatutkija Anna Repo. Yhdessä he pureutuvat ruokaan ja ruokakulttuuriin Italian renessanssissa.
Julkaistu: 23.11.2020
Kausi 1 – Jakso 1
Onko USA uusi Rooma – miten antiikin demokratia vaikuttaa tämän päivän Yhdysvalloissa?
Rooman tasavallan ja keisariajan kaudet ovat länsimaisessa historiassa merkittäviä ajanjaksoja, jotka heijastuvat myös nykypäivän poliittisessa kulttuurissa. Miten antiikin poliittiset järjestelmät näkyvät Yhdysvaltojen politiikassa? Se selviää Suomen Rooman-instituutin Parlatorio-podcastin ensimmäisessä jaksossa, jossa Elina Pyyn vieraana on antiikintutkija FT Samuli Simelius. Yhdessä he pureutuvat antiikin jälkivaikutuksen kysymyksiin.
Julkaistu: 28.10.2020
Parlatorio-podcast on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa, joka rakentuu kotimaisten toimijoiden tuottamista tapahtumista ja teoista, jotka nostavat esiin tutkittua tietoa ja tietolähteitä. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke. Tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä.
