Parlatorio-podcast

Podcast-sarjassa on julkaistu seuraavat jaksot:

3. KAUSI

1. Antiikin arkkitehtuuri ja roomalaisen rakennustaiteen jäljillä
2. Outoja ihmeitä ja elettyä uskoa – sairauden, vamman ja kehollisen kokemuksen historiaa esi- ja varhaismodernilla ajalla
3. Matroonia ja patronia – millaista oli naisen elämä antiikin Roomassa?
4. Ennen oli miehet rautaa? Antiikin maskuliinisuus ja mieheyden monet muodot
5. Arkistojen aarteita ja kielihistorian koukeroita: kirjoitettu sana varhaiskeskiajan Euroopassa
6. Oikeus, kohtuus ja kurinpito: lainsäädännön ja oikeuslaitoksen historiaa antiikin Roomassa
7. Matka manan maille: kuolemankulttuuri keskiajan Euroopassa
8. Pyhiä lehtoja, puutarhoja ja tuntemattoman pelkoa – antiikin roomalaisten luontosuhde

2. Kausi

1. Nainen jonka sielussa elää Caesarin henki – Artemisia Gentileschin ihmeellinen elämä
2. Herjanheittoa vai verisiä loukkauksia? Solvaamisen monet muodot antiikin Roomassa
3. Ruton pitkä varjo – kulkutaudit keskuudessamme ennen ja nyt
4. Tunteita ja tuoksuja antiikin Roomassa – aistikokemukset tutkimuksen kohteena
5. Pala Suomea Roomassa – näköaloja Villa Lanten historiaan, arkkitehtuuriin ja elämään
6. Magia antiikissa – uskonnon ja taikauskon rajapinnalla
7. Rooma linssin läpi – pysäytettyjä kuvia ja vangittuja hetkiä
8. Lapsuus antiikin Roomassa – mitä tiedämme perheen pienimmistä?

1. Kausi

1. Onko USA uusi Rooma – Miten antiikin demokratia vaikuttaa tämän päivän Yhdysvalloissa?
2. Ylimystön raaka-aine sahrami – Kuinka renessanssiajan ruualla rakennettiin identiteettiä ja valtaa?
3. Valon juhlasta jouluksi – Miten kalentereissa voi nähdä historian valtataisteluita?
4. Sanan säilällä vääräuskoisten kimppuun – Millaista oli vihapuhe keskiajan Euroopassa?
5. Oopiumia ja hunajaa – Kuinka luonnontieteet näyttäytyivät antiikissa?
6. Orjuus oli välttämätöntä yhteiskunnalle – Millaisia erityispiirteitä antiikin orjuuteen liittyy?
7. Valtaa ja väkivaltaa – Kuinka seksuaalisuus ja identiteetti rakentuivat antiikin mytologiassa ja taiteessa?
8. Kulttuurien kohtaaminen Ostiassa – Kuinka antiikin kaupungista kehittyi monikulttuurisuuden kehto?

kausi 3 – jakso 1

Antiikin arkkitehtuuri ja roomalaisen rakennustaiteen jäljillä

Kolmannen kauden avausjaksossa vieraana arkkitehti Juhana Heikonen, jonka kanssa keskustellaan antiikin arkkitehtuurin perinnöstä, varioinnista ja jatkuvuudesta. Olivatko roomalaiset maineensa veroisia rakennusmestareita? Millaisia poliittisia ja ideologisia motiiveja antiikin arkkitehtuurin variointiin on liittynyt aikojen saatossa? Seuraamme roomalaisen suunnittelun jälkiä Roomasta Ravennaan ja Monrealesta Myllypuroon ja haaveilemme omasta domuksesta ja täydellisestä atrium-pihasta.

kausi 3 – jakso 2

Outoja ihmeitä ja elettyä uskoa – sairauden, vamman ja kehollisen
kokemuksen historiaa esi- ja varhaismodernilla ajalla

Jaksossa vieraana on historiantutkija Jenni 
Kuuliala, jonka kanssa keskustellaan fyysisen vamman, sairauden ja 
kivun kokemuksista esi- ja varhaismodernissa Euroopassa. Millaisista 
vaivoista ihmiset kärsivät ja kuinka he elivät niiden kanssa? Mitä 
tarkoittaa ihmeparantuminen, ja millä tavoin uskonto, lääketiede ja 
taikausko sekoittuivat parannuskeinoja etsittäessä? Puhumme myös 
terveyden ja sairauden kulttuurisidonnaisesta luonteesta, ja pohdimme 
kuinka lähelle menneisyyden ihmisen kehollisia kokemuksia 
historioitsija voi ylipäätään päästä.

kausi 3 – jakso 3

Matroonia ja patronia – millaista oli naisen elämä antiikin Roomassa?

Jaksossa vieraana on antiikin historian tutkija 
Marja-Leena Hänninen, joka on omassa työssään käsitellyt erityisesti 
naisen asemaa ja toimintaa roomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelemme 
antiikin naistutkimuksen historiasta ja nykytilasta, sen menetelmistä 
ja haasteista, ja avaamme roomalaisen naisen elämänvaiheita ja 
mahdollisia kokemuksia. Mitkä asiat vaikuttivat siihen että nainen sai 
äänensä perheessä ja yhteiskunnassa kuuluviin? Millainen oli 
ihannematroonan ideaali, ja oliko sen täyttäminen koskaan mahdollista? 
Entä kuinka sovittaa yhteen feministinen maailmankuva ja rakkaus 
antiikin maailmaa kohtaan?

Kausi 3 – jakso 4

Ennen oli miehet rautaa? Antiikin maskuliinisuus ja mieheyden monet muodot

Jaksossa vieraana on antiikintutkija Jaakkojuhani Peltonen, jonka kanssa keskustellaan maskuliinisuudesta antiikin maailmassa. Miksi mieheyden performanssi oli niin tärkeää, ja mitä normatiiviseen mieheyteen kuului? Miltä miehen tuli näyttää ja kuinka käyttäytyä? Puhumme myös maskuliinisuuden moninaisuudesta kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa, ja pohdimme kuinka antiikin ihanteet mieheydestä näkyvät nykyajassamme – vai näkyvätkö lainkaan?

Kausi 3 – jakso 5

Arkistojen aarteita ja kielihistorian koukeroita: kirjoitettu sana varhaiskeskiajan Euroopassa

Jaksossa vieraana on instituutin tutkijastipendiaatti Timo Korkiakangas, joka kertoo työstään kielen, kirjoittamisen ja tekstien parissa varhaiskeskiajan kontekstissa.  Miten tuntemamme romaaniset kielet erkaantuivat latinasta – ja mikä oikeastaan erottaa toisistaan kielen ja murteen? Puhumme myös varhaiskeskiaikaisista asiakirjamateriaaleista ja pääsemme kurkistamaan tutkijan salapoliisityöhön ikivanhoissa arkistoissa, aina tekstien jäljittämisestä niiden tulkitsemiseen ja digitaaliseen muotoon saattamiseen.

Kausi 3 – jakso 6

Oikeus, kohtuus ja kurinpito: lainsäädännön ja oikeuslaitoksen historiaa antiikin Roomassa

Tässä jaksossa vieraana on professori Kaius Tuori ja aiheena roomalainen oikeus – mitä se tarkoittaa ja miten se vaikuttaa elämäämme yhä tänäänkin? Kuka piti antiikin Roomassa laillista valtaa käsissään? Oliko laki kaikille sama? Entä missä lakiesitykset, oikeudenkäynnit ja tuomioiden toimeenpanot käytännössä tapahtuivat?  Keskustelemme oikeusjärjestelmän roolista roomalaista identiteettiä määrittävänä tekijänä ja pohdimme miksi se on lyönyt niin vahvasti leimansa nykyiseen oikeusvaltion käsitteeseen.

kausi 3 – jakso 7

Matka manan maille: kuolemankulttuuri keskiajan Euroopassa

Parlatorion uusimmassa jaksossa keskustellaan keskiajantutkija, historioitsija Jyrki Nissin kanssa keskiaikaisesta kuolemankulttuurista – mitä se tarkoittaa ja mitä kaikkea siihen kuului? Millainen oli hyvä kuolema, ja mitä ihmettä olivat kuolemisen selfhelp-oppaat? Käsittelemme kuolemaa ja siihen valmistautumista sosiaalisena ja yhteisöllisenä tapahtumana ja pohdimme oliko kuolema keskiajalla arkipäiväisempi asia kuin nykyään. Vai pelottiko se ihmisiä yhtä lailla tuolloinkin?

Kausi 3 – jakso 8

Pyhiä lehtoja, puutarhoja ja tuntemattoman pelkoa – antiikin roomalaisten luontosuhde

Parlatorion viimeisessä jaksossa vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja, antiikintutkija Ria Berg joka kertoo tutkimuksestaan roomalaisten luontosuhteen parissa. Kuinka roomalaiset muokkasivat ympäröivää luontoa ja millaisen leiman he jättivät Välimeren alueen ympäristöön? Millaisia tunteita luonto herätti, ja miten esimerkiksi siihen liittyviä pelkoja käsiteltiin? Puhumme antiikin ajan luonnonkatastrofeista, luonnon ja uskonnon välisestä suhteesta sekä roomalaisten tavoista tuoda luonto osaksi rakennettua ympäristöä. Pohdimme myös historiallisia jatkumoita antiikista nykypäivään: mitä ilmastonmuutoksen keskellä elävä nykyihminen voisi ammentaa antiikin luontosuhteesta?

Kausi 2 – Jakso 1

Nainen jonka sielussa elää Caesarin henki – Artemisia Gentileschin ihmeellinen elämä

Millaista oli itsellisen uranaisen elämä 1600-luvun Italian taidepiireissä? Kuinka taiteilijat taistelivat toimeentulostaan asiakkaiden ja mesenaattien painostuksen alla? Löytyykö barokkitaiteilijan elämästä samaistumiskohtia nykypäivän aikataulujen, epävarmuuksien ja apurahahakujen ristiaallokossa painiville tieteen ja taiteen pätkätyöläisille? Parlatorio-podcastin toisen kauden avausjaksossa kurkistetaan taiteilija Artemisia Gentileschin (1593-c.1653) elämään ja uraan. Instituutin tutkijalehtori Elina Pyyn kanssa keskustelemassa kirjailija Mia Kankimäki ja kääntäjä FM Tea Pelkonen, jotka molemmat ovat sukeltaneet Gentileschin kiehtovaan maailmaan tutkimusretkillään Roomassa.

Kausi 2 – Jakso 2

Herjanheittoa vai verisiä loukkauksia? Solvaamisen monet muodot antiikin Roomassa

Mistä antiikin roomalaiset loukkaantuivat, ja kuinka he pyrkivät loukkaamaan toisiaan? Mistä tunnistaa roomalaisen herjan? Parlatorion uuden kauden toisessa jaksossa vieraana on instituutin tämän hetkinen Wihurin stipendiaatti, väitöskirjatutkija Joonas Vanhala, jonka kanssa keskustellaan roomalaisista solvauksista. Kenen ääni kuuluu tuhansia vuosia vanhoissa Pompejin seinäkirjoituksissa? Mitä roomalaiset ajattelivat kunnianloukkauksesta ja sananvapaudesta? Oliko seinäkirjoittelu antiikin ajan Twitter?

Kausi 2 – Jakso 3

Ruton pitkä varjo: kulkutaudit keskuudessamme ennen ja nyt

Millainen tauti oli Eurooppaa keskiajalla kurittanut myyttinen musta surma? Entä kuinka kulkutautien leviämistä vastaan taisteltiin satoja ja tuhansia vuosia sitten? Parlatorio-podcastin uuden kauden kolmannessa jaksossa vieraana on keskiajantutkija FT Reima Välimäki, jonka kanssa keskustellaan esimodernin historian tuntemista epidemioista ja yritetään ymmärtää ihmisen ja kulkutautien pitkää suhdetta. Jaksossa päästään kurkistamaan 1300-luvun Firenzen karanteeniolosuhteisiin ja pohditaan, voimmeko oppia jotain historian tautivitsauksista.

Kausi 2 – Jakso 4

Tunteita ja tuoksuja antiikin Roomassa – aistikokemukset tutkimuksen kohteena

Antiikin Rooma oli suurkaupunki, mutta oliko se likainen ja kakofoninen? Nukkuivatko roomalaiset yönsä hyvin, vai oliko kaupungin melusaaste jatkuva riesa? Parlatorion uudessa jaksossa vieraana antiikintutkija FT Laura Nissin, ja aiheena aistiärsykkeet antiikin Roomassa. Pureudumme aistikokemusten kulttuurisidonnaisuuteen, keskustelemme niiden tutkimisen menetelmistä, ja opimme mitä roomalaiset ajattelivat melun ja hajujen terveyshaitoista.

Kausi 2 – Jakso 5

Pala Suomea Roomassa: näköaloja Villa Lanten historiaan, arkkitehtuuriin ja elämään

Millaiset ihmiset ovat asuttaneet renessanssihuvilaa sen 500-vuotisen tarinan aikana? Entä kuinka Suomen Rooman-instituutti päätyi Gianicolo-kukkulalle? Keskustelemassa instituutin intendentti Simo Örmä ja arkkitehti Iida Kalakoski, jotka pohtivat, miten talo on elänyt ja muuttunut asujiensa myötä sekä miten rakennuksen ominaisuudet ohjaavat siellä tapahtuvaa toimintaa ja elämisen muotoja.

Kausi 2 – Jakso 6

Magia antiikissa – uskonnon ja taikauskon rajapinnalla

Millaista oli magia antiikissa ja ketkä sitä harjoittivat? Entä miksi roomalaiset kirosivat toisiaan? Parlatorion uudessa jaksossa liikutaan uskonnon ja taikauskon rajapinnalla. Vieraana antiikintutkija FT Saara Kauppinen, jonka kanssa keskustellaan maagisten tekstien kielestä ja magiaan liittyvästä toimijuudesta.

Kausi 2 – Jakso 7

Rooma linssin läpi: pysäytettyjä kuvia ja vangittuja hetkiä

Miltä näyttää Rooma kuvataiteilijan silmin ja kameran linssin läpi katsottuna? Millaisia olivat ensimmäiset valokuvat ikuisesta kaupungista, ja kuinka kaupunkikuvaaminen on muuttunut kahden vuosisadan kuluessa? Parlatorion uudessa jaksossa vieraana taiteilija Perttu Saksa, jonka kanssa keskustellaan kaupunkiin kohdistuvasta katseesta ja pohditaan voiko Rooman hengen vangita filmille.

Kausi 2 – Jakso 8

Lapsuus antiikin Roomassa: mitä tiedämme perheen pienimmistä?

Millaista oli lapsen elämä antiikin Roomassa, ja millaisten lähteiden kautta tutkija aihetta lähestyy? Parlatorion toisen kauden viimeisessä jaksossa vieraana antiikintutkija, dosentti Katariina Mustakallio, joka avaa kuulijoille roomalaisen lapsen arkea ja kertoo lasten elämään kuuluneista tärkeistä hetkistä ja ihmissuhteista. Puhutaan lapsuuden lopusta ja lapsuuteen liittyvistä vaaroista, mutta myös ilosta, leikistä, oppimisesta – ja yhteisön jäseneksi kasvamisesta.

Kausi 1 – Jakso 1

Onko USA uusi Rooma – miten antiikin demokratia vaikuttaa tämän päivän Yhdysvalloissa?

Rooman tasavallan ja keisariajan kaudet ovat länsimaisessa historiassa merkittäviä ajanjaksoja, jotka heijastuvat myös nykypäivän poliittisessa kulttuurissa. Miten antiikin poliittiset järjestelmät näkyvät Yhdysvaltojen politiikassa? Se selviää Suomen Rooman-instituutin Parlatorio-podcastin ensimmäisessä jaksossa, jossa Elina Pyyn vieraana on antiikintutkija FT Samuli Simelius. Yhdessä he pureutuvat antiikin jälkivaikutuksen kysymyksiin.

Jakso 2

Ylimystön ihmeraaka-aine sahrami – kuinka renessanssiajan ruualla rakennettiin identiteettiä ja valtaa?

Helposti ajatellaan että nykyaika olisi erityisen ruokakeskeistä. Renessanssin ajan Italiassa ruoka oli kuitenkin tärkeä osa identiteettiä ja sen kautta rakennettiin myös omaa valta-asemaa. Tuolloin nähtiin niin keittokirjabuumi, vegetarismia kuin satokausikalentereitakin. Mutta mitä ihmettä olivat liikkuvat ruuat? Parlatorio-podcastissä Elina Pyyn vieraana on väitöskirjatutkija Anna Repo. Yhdessä he pureutuvat ruokaan ja ruokakulttuuriin Italian renessanssissa.

Jakso 3

Valon juhlasta jouluksi – Miten kalentereissa voi nähdä historian valtataisteluita?

Miten roomalaisesta valon juhlasta siirryttiin joulun viettoon? Millaisia kerrostumia historiasta voimme nähdä kalenterissa tänään? Parlatoriossa puhutaan tällä kertaa kalentereista ja niiden muuttamisesta – antiikissa, keskiajalla ja tänä päivänä. Kalenteri vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään, ja siksi vallanpitäjät  ovat aina halunneet rukata kalenteria juhlapyhineen mieleisekseen. Se näkyy jo antiikin Rooman varhaisissa kalentereissa. Parlatorio-podcastin jaksossa Elina Pyyn vieraana keskiajan tutkija, kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo, kuinka kalenterit ovat aina tiivistelmä ajan arvoista, arvostuksista ja identiteetistä.

Jakso 4

Sanan säilällä vääräuskoisten kimppuun – Millaista oli vihapuhe keskiajan Euroopassa?

Millaista oli kristinuskon ja islamin välinen vuorovaikutus ristiretkien repimässä sydänkeskiajan Euroopassa? Millaisia stereotyyppejä islamiin kohdistui, ketkä niitä levittivät, miten ja miksi? Parlatorion neljäs jakso valottaa ennakkoluulojen historiaa ja vihapuheen pitkiä jälkiä. Elina Pyyn kanssa keskustelee Suomen Rooman-instituutin post doc -stipendiaatti FT Miikka Tamminen, joka on perehtynyt tutkimuksessaan muun muassa ristiretkien historiaan ja keskiaikaiseen saarnamateriaaliin, sekä siihen kuinka vihapuhe niissä näyttäytyi. Jo keskiajalta asti on toistettu islaminvastaisessa vihapuheessa väitettä, että kyseinen uskonto olisi väkivallan ja himon uskonto. Samaa stereotyyppeihin ja disinformaatioon pohjautuvaa argumenttia käytetään netin keskustelupalstoilta yhä tänä päivänä.

Jakso 5

Oopiumia ja hunajaa – Kuinka luonnontieteet näyttäytyivät antiikissa?

Kuinka luonnontieteet näyttäytyivät antiikin Roomassa? Kuinka paljon antiikin mytologia on vaikuttanut antiikin luonnontieteellisiin käsityksiin? Elina Pyyn vieraana Parlatoriossa on tällä kertaa biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksen professori Pekka Niemelä. Hän on tutkinut antiikin Rooman kirjallisuuden kautta aikalaisihmisen luonnontieteellistä tietoa. Hän on tutkimuksessaan saanut selville muun muassa sen, että jo antiikissa tiedettiin elefanttien olevan hyvin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, joilla on paljon yhteneväisyyksiä ihmisiin. Antiikissa oli myös verrattain paljon tietoa ihmiskehosta ja lääketieteestä. Kasveihin perustunut lääketiede olikin hyvin kehittynyttä: Unikkoja, alruunaa ja hunajaa käytettiin lääkkeinä moniin vaivoihin.

Jakso 6

Orjuus oli välttämätöntä yhteiskunnalle – Millaisia erityispiirteitä antiikin orjuuteen liittyy?

Kuinka antiikin ihminen suhtautui orjuuteen? Kuinka orjaksi päädyttiin ja mitä orjuus tarkoitti antiikin ihmiselle? Parlatoriossa Elina Pyyn vieraana on antiikintutkija ja erityisesti antiikin sosiaalihistoriaa tutkinut yliopistolehtori Ville Vuolanto. Hän on tutkimuksessaan suuntautunut lasten- ja perhesuhteiden historiaan ja aihetta tutkittaessa orjuus tulee väistämättä aina vastaan. Antiikin Roomassa orjuus jakautui myös hyvin eri arvoisiin ryhmiin: aina kaltoin kohdelluista kaivoksissa työskentelevistä lapsiorjista arvostettuihin ja jopa rakastettuihin imettäjäorjiin. Orjuuden ajateltiin olevan toimivan yhteiskunnan yksi ratas, vaikka se samalla nähtiin ihmisluonnon vastaisena.

Jakso 7

Valtaa ja väkivaltaa – kuinka seksuaalisuus ja identiteetti rakentuivat antiikin mytologiassa ja taiteessa?

Millaisia seksuaalisia ja sukupuolellisia rooleja antiikin ihmisellä oli mahdollista olla? Oliko antiikin ihmisellä mahdollisuutta omaan keholliseen itsemääräämisoikeuteen? Millaisen viestin antiikin myyttien seksuaalinen kuvasto pyrki välittämään? Tässä jaksossa keskustelemassa Elina Pyyn kanssa on historian ja kulttuuriperinnön väitöskirjatutkija Ville Hakanen. Hän on tutkinut eroottisten myyttien kuvastoa Rooman seinämaalauksissa. Aihe on myös tärkeä Elinalle, joka on itse tutkinut sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa antiikissa. Antiikin ihmiselle nykypäivän yksilön seksuaalisuus, sukupuoli ja niihin liittyvät identiteettikäsitykset olisivat tuntuneet vieraalta. Ihmisen identiteetti rakentui yksilön asemasta yhteisön silmissä, mikä itsessään vaikutti siihen, kuinka esimerkiksi seksuaalinen väkivalta koettiin.

Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa. 

Jakso 8

Kulttuurien kohtaaminen Ostiassa – Kuinka antiikin kaupungista kehittyi monikulttuurisuuden kehto?

Millaista elämää antiikin Ostiassa elettiin ja kuinka kulttuurit kohtasivat Ostian kaduilla? Kuinka johdetaan ja koordinoidaan isoa kansainvälistä tutkimusprojektia?
Vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja professori Arja Karivieri, joka on myös tutkinut antiikin satamakaupungin Ostian kulttuuria. Jaksossa sukelletaan Villa Lanten toimintaan, Arjan johtajakauteen sekä Ostia-projektiin. Vuonna 1981 Turusta lähtenyt arkeologian opiskelijoiden bussimatka oli Karivieren ensimmäinen kosketus Villa Lanteen ja 35 vuotta myöhemmin hän toi omalle johtajakaudelleen mukanaan mm. Ostiaa tutkivan projektinsa. Ostian kautta Roomaan tuli valtavasti ihmisiä ympäri Välimerta. He omaksuivat roomalaisuuden, mutta toivat mukanaan myös omia kulttuurisia piirteitään, mm. juutalaiset ja kreikankieliset yhteisöt näyttäytyivät vahvasti niin esineistössä kuin kaupungin arkkitehtuurissakin.

Parlatorio-podcast on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa, joka rakentuu kotimaisten toimijoiden tuottamista tapahtumista ja teoista, jotka nostavat esiin tutkittua tietoa ja tietolähteitä. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke. Tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä.