Parlatorio-podcast

Parlatorio on Suomen Rooman-instituutin podcast-sarja, joka vie kuulijansa Villa Lanten parlatorioon ja sen myöhäisten iltojen pitkiin keskusteluihin.

Vieraana podcastissa on tieteen, taiteen ja sivistyksen kentän kiinnostavimpia ihmisiä. Parlatorio tarjoaa tietoa antiikista, mutta myös uusia näkökulmia tämän päivän elämään, maailmaan ja suuriin haasteisiin. Podcastia juontaa instituutin tutkijalehtori FT Elina Pyy.

Podcastia voi kuunnella Spotifyssa ja muissa yleisimmissä podcastpalveluissa (mm. Podtail, Apple, Google).

Kuva: Sataedun valokuvauksen opiskelijat, Villa Lante al Gianicolo 1518–2018 -kirjan työryhmä. Grafiikka: Jyri Öhman / Jaksomedia.


Podcastissa on julkaistu seuraavat jaksot:

  1. Onko USA uusi Rooma – Miten antiikin demokratia vaikuttaa tämän päivän Yhdysvalloissa?
  2. Ylimystön raaka-aine sahrami – Kuinka renessanssiajan ruualla rakennettiin identiteettiä ja valtaa?
  3. Valon juhlasta jouluksi – Miten kalentereissa voi nähdä historian valtataisteluita?
  4. Sanan säilällä vääräuskoisten kimppuun – Millaista oli vihapuhe keskiajan Euroopassa?
  5. Oopiumia ja hunajaa – Kuinka luonnontieteet näyttäytyivät antiikissa?
  6. Orjuus oli välttämätöntä yhteiskunnalle – Millaisia erityispiirteitä antiikin orjuuteen liittyy?
  7. Valtaa ja väkivaltaa – Kuinka seksuaalisuus ja identiteetti rakentuivat antiikin mytologiassa ja taiteessa?
  8. Kulttuurien kohtaaminen Ostiassa – Kuinka antiikin kaupungista kehittyi monikulttuurisuuden kehto?

Jakso 1

Onko USA uusi Rooma – miten antiikin demokratia vaikuttaa tämän päivän Yhdysvalloissa?

Rooman tasavallan ja keisariajan kaudet ovat länsimaisessa historiassa merkittäviä ajanjaksoja, jotka heijastuvat myös nykypäivän poliittisessa kulttuurissa. Miten antiikin poliittiset järjestelmät näkyvät Yhdysvaltojen politiikassa? Se selviää Suomen Rooman-instituutin Parlatorio-podcastin ensimmäisessä jaksossa, jossa Elina Pyyn vieraana on antiikintutkija FT Samuli Simelius. Yhdessä he pureutuvat antiikin jälkivaikutuksen kysymyksiin.


Jakso 2

Ylimystön ihmeraaka-aine sahrami – kuinka renessanssiajan ruualla rakennettiin identiteettiä ja valtaa?

Helposti ajatellaan että nykyaika olisi erityisen ruokakeskeistä. Renessanssin ajan Italiassa ruoka oli kuitenkin tärkeä osa identiteettiä ja sen kautta rakennettiin myös omaa valta-asemaa. Tuolloin nähtiin niin keittokirjabuumi, vegetarismia kuin satokausikalentereitakin. Mutta mitä ihmettä olivat liikkuvat ruuat? Parlatorio-podcastissä Elina Pyyn vieraana on väitöskirjatutkija Anna Repo. Yhdessä he pureutuvat ruokaan ja ruokakulttuuriin Italian renessanssissa.


Jakso 3

Valon juhlasta jouluksi – Miten kalentereissa voi nähdä historian valtataisteluita?

Miten roomalaisesta valon juhlasta siirryttiin joulun viettoon? Millaisia kerrostumia historiasta voimme nähdä kalenterissa tänään? Parlatoriossa puhutaan tällä kertaa kalentereista ja niiden muuttamisesta – antiikissa, keskiajalla ja tänä päivänä. Kalenteri vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään, ja siksi vallanpitäjät  ovat aina halunneet rukata kalenteria juhlapyhineen mieleisekseen. Se näkyy jo antiikin Rooman varhaisissa kalentereissa. Parlatorio-podcastin jaksossa Elina Pyyn vieraana keskiajan tutkija, kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo, kuinka kalenterit ovat aina tiivistelmä ajan arvoista, arvostuksista ja identiteetistä.

Jakso 4

Sanan säilällä vääräuskoisten kimppuun – Millaista oli vihapuhe keskiajan Euroopassa?

Millaista oli kristinuskon ja islamin välinen vuorovaikutus ristiretkien repimässä sydänkeskiajan Euroopassa? Millaisia stereotyyppejä islamiin kohdistui, ketkä niitä levittivät, miten ja miksi? Parlatorion neljäs jakso valottaa ennakkoluulojen historiaa ja vihapuheen pitkiä jälkiä. Elina Pyyn kanssa keskustelee Suomen Rooman-instituutin post doc -stipendiaatti FT Miikka Tamminen, joka on perehtynyt tutkimuksessaan muun muassa ristiretkien historiaan ja keskiaikaiseen saarnamateriaaliin, sekä siihen kuinka vihapuhe niissä näyttäytyi. Jo keskiajalta asti on toistettu islaminvastaisessa vihapuheessa väitettä, että kyseinen uskonto olisi väkivallan ja himon uskonto. Samaa stereotyyppeihin ja disinformaatioon pohjautuvaa argumenttia käytetään netin keskustelupalstoilta yhä tänä päivänä.

Jakso 5

Oopiumia ja hunajaa – Kuinka luonnontieteet näyttäytyivät antiikissa?

Kuinka luonnontieteet näyttäytyivät antiikin Roomassa? Kuinka paljon antiikin mytologia on vaikuttanut antiikin luonnontieteellisiin käsityksiin? Elina Pyyn vieraana Parlatoriossa on tällä kertaa biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksen professori Pekka Niemelä. Hän on tutkinut antiikin Rooman kirjallisuuden kautta aikalaisihmisen luonnontieteellistä tietoa. Hän on tutkimuksessaan saanut selville muun muassa sen, että jo antiikissa tiedettiin elefanttien olevan hyvin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, joilla on paljon yhteneväisyyksiä ihmisiin. Antiikissa oli myös verrattain paljon tietoa ihmiskehosta ja lääketieteestä. Kasveihin perustunut lääketiede olikin hyvin kehittynyttä: Unikkoja, alruunaa ja hunajaa käytettiin lääkkeinä moniin vaivoihin.

Jakso 6

Orjuus oli välttämätöntä yhteiskunnalle – Millaisia erityispiirteitä antiikin orjuuteen liittyy?

Kuinka antiikin ihminen suhtautui orjuuteen? Kuinka orjaksi päädyttiin ja mitä orjuus tarkoitti antiikin ihmiselle? Parlatoriossa Elina Pyyn vieraana on antiikintutkija ja erityisesti antiikin sosiaalihistoriaa tutkinut yliopistolehtori Ville Vuolanto. Hän on tutkimuksessaan suuntautunut lasten- ja perhesuhteiden historiaan ja aihetta tutkittaessa orjuus tulee väistämättä aina vastaan. Antiikin Roomassa orjuus jakautui myös hyvin eri arvoisiin ryhmiin: aina kaltoin kohdelluista kaivoksissa työskentelevistä lapsiorjista arvostettuihin ja jopa rakastettuihin imettäjäorjiin. Orjuuden ajateltiin olevan toimivan yhteiskunnan yksi ratas, vaikka se samalla nähtiin ihmisluonnon vastaisena.

Jakso 7

Valtaa ja väkivaltaa – kuinka seksuaalisuus ja identiteetti rakentuivat antiikin mytologiassa ja taiteessa?

Millaisia seksuaalisia ja sukupuolellisia rooleja antiikin ihmisellä oli mahdollista olla? Oliko antiikin ihmisellä mahdollisuutta omaan keholliseen itsemääräämisoikeuteen? Millaisen viestin antiikin myyttien seksuaalinen kuvasto pyrki välittämään? Tässä jaksossa keskustelemassa Elina Pyyn kanssa on historian ja kulttuuriperinnön väitöskirjatutkija Ville Hakanen. Hän on tutkinut eroottisten myyttien kuvastoa Rooman seinämaalauksissa. Aihe on myös tärkeä Elinalle, joka on itse tutkinut sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa antiikissa. Antiikin ihmiselle nykypäivän yksilön seksuaalisuus, sukupuoli ja niihin liittyvät identiteettikäsitykset olisivat tuntuneet vieraalta. Ihmisen identiteetti rakentui yksilön asemasta yhteisön silmissä, mikä itsessään vaikutti siihen, kuinka esimerkiksi seksuaalinen väkivalta koettiin.

Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa. 

Jakso 8

Kulttuurien kohtaaminen Ostiassa – Kuinka antiikin kaupungista kehittyi monikulttuurisuuden kehto?

Millaista elämää antiikin Ostiassa elettiin ja kuinka kulttuurit kohtasivat Ostian kaduilla? Kuinka johdetaan ja koordinoidaan isoa kansainvälistä tutkimusprojektia?
Vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja Arja Karivieri, joka on myös tutkinut antiikin satamakaupungin Ostian kulttuuria. Jaksossa sukelletaan Villa Lanten toimintaan, Arjan johtajakauteen sekä Ostia-projektiin. Vuonna 1981 Turusta lähtenyt arkeologian opiskelijoiden bussimatka oli Karivieren ensimmäinen kosketus Villa Lanteen ja 35 vuotta myöhemmin hän toi omalle johtajakaudelleen mukanaan mm. Ostiaa tutkivan projektinsa. Ostian kautta Roomaan tuli valtavasti ihmisiä ympäri Välimerta. He omaksuivat roomalaisuuden, mutta toivat mukanaan myös omia kulttuurisia piirteitään, mm. juutalaiset ja kreikankieliset yhteisöt näyttäytyivät vahvasti niin esineistössä kuin kaupungin arkkitehtuurissakin.

Parlatorio-podcast on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa, joka rakentuu kotimaisten toimijoiden tuottamista tapahtumista ja teoista, jotka nostavat esiin tutkittua tietoa ja tietolähteitä. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke. Tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä.

Linda JokelaParlatorio-podcast