Konsertti UUNO 121: suoni dalla Finlandia 9.10.

Konsertit ovat pitkään kuuluneet instituutin kulttuuritoiminnan piiriin. Italialaisen yhteistyötahon kanssa on vuodesta 2002 alkaen järjestetty L’Orecchio di Giano -konserttisarjaa, jossa esitetään antiikkia italialaista musiikkia ja sen vastapainona italialaista ja suomalaista nykymusiikkia.

L’Orecchio di Giano -konserttisarjan 20. kausi järjestetään tänä vuonna VILLA GIULIAN Museo Nazionale Etruscon puutarhassa, jonka kanssa yhteistyö on alkanut vuonna 2018 #iNavigantiDelTempo projektin myötä.

Vuoden 2021 Orecchio di Giano –konserttisarjan Villa Giulian puutarhassa päättää la 9.10. klo 17 Uuno 121-konsertti, jossa vieraina Eero Kesti (alttoviulu) ja Esa Ylönen (piano) ja ohjelmistossa Uuno Klamin (1900-1961) ja Eero Kestin musiikkia.

Tulevia konsertteja:

lauantai 9. lokakuuta – klo 17:00, VILLA GIULIA
UUNO 121: suoni dalla Finlandia

Eero Kesti, alttoviulu
Esa Ylönen, piano
musiikki: Uuno Klami (1900-1961), Eero Kesti

Pakolliset ennakkovaraukset sähköpostitse tai puhelimitse +39-3286294500, lisätietoja (italiaksi) täältä.

Lisätietoja konsertista ja L’Orecchio di Giano -konserttisarjasta.

Osoite: VILLA GIULIA
Museo Nazionale Etrusco di Villa Giulia
ROMA, piazzale di Villa Giulia, 9


Alun perin vuonna 2020 pidettäväksi suunniteltu konsertti juhlistaa säveltäjä Uuno Klamin syntymän 120-juhlavuotta. Instituutin intendentti Simo Örmä kirjoitti Villa Lanten Ystävät ryn vuosikirjassa XI (2020) Klamin suhteesta Suomen Rooman-instituuttiin näin:

UUNO KLAMI

Jo ennen instituutin varsinaisia vihkiäisiä huhtikuussa 1954 Villa Lantessa oli remontin keskellä asunut tutkijoita, taiteilijoita ja instituutin suojelijoita. Heidän joukossa myös oopperasäveltäjä Tauno Pylkkänen vuoden 1953 keväällä. Pylkkäsellä, ”Pohjolan Puccinilla” oli läheiset suhteet Italiaan, olihan hänen radio-oopperansa Sudenmorsian voittanut 1950 arvostetun Prix Italia -palkinnon.

Tärkein säveltäjänimi instituutin varhaishistoriassa oli kuitenkin akateemikko Uuno Klami.

Uuno Klami (1900-1961) on suomalaisen säveltaiteen suuria nimiä ja Sibeliuksen jälkeisestä säveltäjäpolvesta merkittävimpiä. Hän oli myös monessa suhteessa poikkeuksellinen ilmiö kansallisromantiikan sävyttämässä suomalaisessa musiikissa. Kuten Kalevi Aho on kirjoittanut, hän rikastutti musiikkiamme aikaisemmasta kokonaan poikkeavin ranskalaisin, espanjalaisin ja primitiivisin sävyin. Tyylillisesti hän edusti lähinnä uusklassismia. Siksi oli ymmärrettävää, että hän oli kiinnostunut myös Roomasta ja oli ensimmäisiä Villa Lantessa oleskelleita säveltaiteilijoita.

Klamin elämänvaiheet ovat jääneet osin arvoitukseksi, koska hän ei pitänyt esimerkiksi Sibeliuksen tapaan minkäänlaista päiväkirjaa ja osa hänen jäämistöstäänkin on kadonnut. Siksi ei ole ihme, etteivät edes Kalevi Aho ja Marjo Valkosen kirjoittamassaan perusteellisessa Klami-elämäkerrassa mainitse hänen oleskeluaan Villa Lantessa vaan siinä kerrotaan ainoastaan hänen käyneen 1950-luvun lopulla Italiassa.

On mahdollista että Klami oli kuullut Villa Lantesta instituutin ensimmäisellä kurssilla edellisenä vuotena olleelta latinisti Saara Liljalta, joka teki haastattelun säveltäjämestarista keväällä 1955 Uuteen Musiikkilehteen. Klamin piti saman vuoden syksyllä matkustaa Lontooseen ja heti perään Yhdysvaltoihin, mutta jostakin syystä hän peruutti nämä matkansa, ja tuli vaimonsa Toinin kanssa Roomaan 5.10.1955. Klamit asuivat Villa Lantessa lähes kuukauden, marraskuun ensimmäiseen päivään saakka, jolloin he lähtivät Firenzeen. Instituutissa asuivat heidän lisäkseen tällöin muun muassa iäkäs antiikintutkija Johannes Sundwall vaimoineen sekä taidehistorioitsija Lars-Ivar Ringbom opiskelijapoikansa Sixtenin, myöhemmän Åbo Akademin taidehistorian professorin kanssa. Taiteilijoina talossa olivat taidemaalarit Rafael Wardi ja ruotsalainen, kuvittajana tunnettu Gunnel Wahlfors-Brolin. Klamille tutumpaa seuraa oli varmasti näinä vuosina kansainvälistä mainetta niittänyt sellisti Pentti Rautawaara, joka asui vaimoineen talossa myös koko lokakuun.

Valitettavasti emme tiedä, mitä Klami sävelsi lokakuisessa Roomassa. Mahdollisesti Edgar Allan Poen novelliin pohjautuvaa koreografista sävellystä The Devil in the Belfry (Paholainen kellotapulissa), joka ei koskaan ilmeisesti valmistunut siitä huolimatta, että maailmankuulu kapellimestari Leopold Stokowski oli Klamin oman kertoman mukaan lupautunut johtamaan sävellyksen. Edes teoksen luonnoksia ei ole koskaan löydetty. Samoihin aikoihin Klami myös luonnosteli oopperaansa Väinämöinen A. V. Haarnojan Kalevala-näytelmän pohjalta. Varmasti Rooma olisi sopinut hyvin taustaksi oopperan tekemiselle! Tai ehkä hän vain keräsi vaikutteita kuten hän kirjoitti samoihin aikoihin:

On välttämätöntä tehdä ulkomaanmatka ainakin jonkin vuoden perästä. Ehkei tässä iässä enää opi uutta, mutta kuulee ainakin, mitä muut tekevät, ja sekin on tärkeätä. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että ulkomailla saa olla aivan yksin omissa oloissaan. [ … ]

Villa Lanten vieraskirjaan Klamit kirjoittivat:

Tulemme aina muistelemaan Villa Lantea kiitollisin mielin: uljaat Rooman näkymät, autereiset aamut ja kaupungin yllä väreilevä voima jättivät jäljen ja avaavat mielikuvituksen portteja.