24.11.2022 Villa Lantessa paljastettiin Göran Steniuksen patsas, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Lilli Stenius. Göran Stenius oli kirjailija, diplomaatti, Villa Lante historian ja Italian renessanssin tutkija sekä tärkeä henkilö Suomen Rooman-instituutin perustamisessa Villa Lanteen.
Göran Stenius syntyi vuonna 1909 Viipurissa suomenruotsalaiseen pappissukuun. Hän valmistui historian oppiaineesta vuonna 1935 ja kääntyi katolilaiseksi vuonna 1938. Samana vuonna hän meni naimisiin Lisbeth Grotenfeltin kanssa. Perheeseen syntyi yhteensä seitsemän lasta.
Steniuksen ensimmäinen historiallinen romaani Det okända helgonets kloster ilmestyi vuonna 1934. Teoksessa oli jo näkyvissä hänen kiinnostuksensa katoliseen uskoon, ja uskonnollisten teemojen käsittely jatkui myös vuonna 1940 ilmestyneessä runokokoelmassa Fiskens tecken. Stenius kirjoitti myös historiallisia romaaneja, joiden tapahtumat sijoittuivat hänen kotiseudulleen Karjalaan. Romaaneissa käsitellään perheen historiaa ja yksilön roolia historian kulussa: kontrasteja köyhyyden ja rikkauden, keskustan ja periferian, materialismin ja idealismin välillä sekä uskonnollista pohdintaa. Steniusta on verrattu ns. karjalaisen mystiikan suomenruotsalaisiin edustajiin, kuten Tito Collianderiin ja Hagar Olssoniin.
Steniuksen ura ulkoministeriön palveluksessa alkoi vuonna 1942. Hän muutti perheineen Roomaan sodan aikana toimiessaan Suomen Vatikaanin suurlähetystön asianhoitajana. Marraskuussa 1946 perhe muutti Villa Lanteen vanhan Italian ilmavoimien kenraalin Demetrio Helbigin vuokralaisiksi. Stenius ystävystyi Helbigin kanssa, joka asui Villa Lanten pohjakerroksessa.
Helbig yritti myydä Villa Lantea Vatikaanille, Irlannin ja Yhdysvaltain suurlähetystöille sekä Amerikan akatemialle. Helbig halusi varmistua, että hänen kuolemansa jälkeen huvila jäisi sellaisen omistajan käsiin, joka tajuaisi rakennuksen arvon ja osaisi pitää siitä huolta. Samoihin aikoihin huhuttiin, että Villa Lantea oltaisiin Italiassa julistamassa kansalliseksi monumentiksi.
Helbigin, tämän asianajajan ja Suomen suurlähetystön asianajajan kanssa käytyjen keskustelujen ja lukuisten byrokraattisten vaikeuksien jälkeen Stenius lähetti säätiön Institutum Romanum Finlandiae jo vuonna 1938 Helsingissä perustaneelle Amos Andersonille kirjeen, jossa hän ehdotti, että Villa Lante ostettaisiin Suomen Rooman-instituutin perustamista varten. Vastaus viipyi, ja Stenius lähetti uuden kirjeen, jossa hän lupautui itse allekirjoittamaan kauppakirjan Suomen valtion puolesta. Tällä kertaa vastaus tuli nopeasti. Kaupat tuli solmia viipymättä: Suomen valtio ostaisi Villa Lanten ja Amos Anderson tarjoaisi kauppasumman. Muutamaa viikkoa myöhemmin toukokuussa 1950 Amos Anderson ja instituutin ensimmäinen johtaja Torsten Steinby saapuivat Roomaan allekirjoittamaan kauppakirjat.
Stenius oli historioitsijana kiinnostunut rakennuksen historiasta ja keräsi tietoa rakennuttajasta Baldassarre Turinista aikomuksenaan kirjoittaa tämän elämäkerta. Projekti ei kuitenkaan koskaan valmistunut.
Toisen maailmansodan aikana Suomen Pyhän Istuimen suurlähetystö teki työtä Suomen asian eteen. Lähetystö järjesti Suomen itsenäisyyspäivänä 1943 ensimmäisen suomalaisen katolisen messun Santa Maria sopra Minervan kirkossa Roomassa. 19.1.1943 eli Henrikin päivänä Stenius oli järjestänyt samassa kirkossa messun Suomen suojeluspyhimyksen kunniaksi. Perinne jatkuu edelleen vuosittain järjestettävän ekumeenisen messun muodossa.
Rooman vuosien jälkeen Stenius jatkoi diplomaatin uraa Suomen Lontoon-suurlähetystössä. Hänelle myönnettiin vuonna 1995 professorin arvonimi Italian ja Suomen kulttuurisuhteiden eteen tehdystä merkittävästä työstä.
Stenius oli aktiivinen instituutin piirissä monella tapaa. Hän oli instituutin roomalaisen ystäväyhdistyksen Amici di Villa Lante al Gianicolon kunniajäsen ja instituuttia ylläpitävän säätiön Institutum Romanum Finlandiae valtuuskunnan jäsen vuodesta 1953 aina kuolemaansa vuonna 2000 asti.
Teksti on lyhennelmä Villa Lantessa 25.11.2022 pidetystä italiankielisestä juhlapuheesta (Simo Örmä ja Ria Berg)
