Joonas Vanhala on klassillisen filologian väitöskirjatutkija Turun yliopistosta ja tekee tutkimusta Villa Lantessa Wihurin stipendillä vuoden ajan. “Stipendikauteni aikana aion hyödyntää Villa Lanten ja muiden tiedeinstituuttien kirjastojen kokoelmia ja käydä tutustumassa Pompejiin ja siellä säilyneisiin seinäkirjoituksiin. Tutkimukseni kannalta arvokasta on myös saada tutustua toisiin Villa Lantessa asuviin tutkijoihin ja vaihtaa ajatuksia omasta ja heidän tutkimuksestaan”, kertoo Vanhala. Vanhalan aihe eli Pompejin seinäkirjoitukset ja Martialiksen runot kertovat kiehtovalla tavalla roomalaisesta arjesta. Hän tarkastelee tutkimuksessaan erityisesti näissä lähteissä esiintyviä herjauksia ja stereotypioita, jotka heijastelevat antiikin ennakkoluuloja ja vihapuhetta.
Antiikintutkija Saara Kauppinen, instituutin post doc-stipendiaatti, tutkii maagisten tekstien kieltä ja kielellisen analyysin kautta magian toimijuutta. Muissa antiikin tekstilähteissä magiasta puhutaan usein ulkoa päin (esim. yhteisö määritteli jonkun yksilön tai toisen yhteisön magian harjoittajiksi), mutta rituaalitekstien kieli antaa kiehtovaa ensi käden tietoa rituaalien suorittajista ja toimijuuden ilmentymistä. “Kreikankieliset tekstit ovat tutkimuksessani keskeisiä, mutta Roomassa työskennellessäni olen paneutunut myös latinankielisiin kiroustauluihin. Pohdin myös roomalaisen uskonnon suhdetta maagisina pidettyihin rituaaleihin. Kylpylästä varastettuja vaatteita, keskenään kilpailevia yrittäjiä, epätoivoista rakkautta – kiroustaulut ja maagiset papyrukset liittyvät rituaalitoimintaan, mutta ne myös avaavat näkymiä antiikin arkielämään”, Kauppinen pohtii.
Amos Anderson -stipendiaatti Juha Isotalon kulttuurihistorian oppiaineen väitöskirjatutkimus käsittelee kreikkalaisen historioitsija Herodotoksen ja hänen kuvaamiensa kansojen totuuskäsityksiä ja identiteetin rakentamista. ”Roomassa pääsen syventymään Vatikaanin kirjaston ja tiedeinstituuttien kirjastojen avulla tutkimukseen Herodotoksen suullisisten lähteiden käytöstä. Vaikken ole varsinainen käsikirjoitusten tutkija, minua inspiroi ajatus siitä, että neljä kuudesta merkittävimmistä Herodotoksen Historiateoksen käsikirjoituksesta (ja paljon niihin liittyvää tutkimusta!) sijaitsee täällä Roomassa. Tutkimuskohteissani minua kiinnostavat ihmisten rajaton kiinnostus omaan historiaansa, alkuperätarinat, menneisyys identiteetin rakennuspalikkana ja käsitys totuuden arvosta.”
Kirkkohistorian tutkija Kirsi Vikman tutkii myöhäiskeskiajan kirkollista moraalia ja arkielämän syntejä rippikäsikirjojen avulla. Vikman on Villa Lanten ystävät ry:n stipendiaattina päässyt tutkimaan ainutlaatuisia käsikirjoituksia Rooman kirjastoissa ja Vatikaanin apostolisessa kirjastossa. “On kihelmöivää käännellä 1200-luvun käsikirjoitusten pergamenttilehtiä, joissa näkyy taitavien kopistien kädenjälki. Tutkimalla millaisia jälkiä teosten lukijat ovat kirjoihin jättäneet, voidaan päästä käsiksi tuon ajan ajatusmaailmaan. Likaiset kohdat teoksissa paljastavat, mikä on ollut keskiajalla tärkeää, kun ihmiset ovat kertoneet salaisuuksiaan rippi-isälleen.“
