Tutkijalehtori


Fil. toht. Eeva-Maria Viitanen aloitti kolmivuotisen kautensa instituutin tutkijalehtorina elokuussa 2016. Hänen työtehtäviinsä kuuluu oman tutkimustyön lisäksi instituutin kurssien, cialis erityisesti syksyn johdantokurssin suunnittelu ja toteutus. Viitanen on opiskellut Helsingin yliopistossa arkeologiaa, cough klassillista arkeologiaa sekä geologiaa ja paleontologiaa. Pro gradu -tutkielmansa Viitanen teki Suomen arkeologiaan liittyen, medicine mutta sen jälkeen päätti keskittyä roomalaiseen arkeologiaan. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2010 tutkimusaiheenaan Rooman ympäristön maaseutuasutuksen, erityisesti roomalaisten huviloiden suhde ympäristöönsä (sekä luontoon että ihmisen rakentamaan) eli käytännössä miten huvilan paikka valittiin (Locus Bonus: The Relationship of the Roman Villa to its Environment in the Vicinity of Rome).Viitasen tutkimuksien kiintopisteitä ovat rakennukset ja tila, erityisesti asumusten arkkitehtuuri alkaen Suomen rautakautisista ja varhaiskeskiaikaisista taloista päätyen roomalaiseen villaan ja domukseen. Hän on osallistunut lukuisiin kaivausprojekteihin Suomessa, Italiassa ja Kreikassa kaikissa mahdollisissa rooleissa kaivajasta johtajaan. Työn alla ovat kahden roomalaisen villan kaivausten julkaisut, toinen yhteispohjoismaisesta Nemi-projektista ja toinen Suomen Ateenan-instituutin Thesprotian hankkeesta. Lisäksi Viitanen on vastuussa Helsingin yliopiston Pompeji-projektin rakennusarkeologisten tutkimusten sekä kaivausten julkaisemisesta.Viitasen post doc -ura alkoi Helsingin yliopiston rahoittamalla kolmivuotisella hankkeella Inscribed Text in Its Spatial Context in Ancient Rome (2011–2013), joka dos. Kalle Korhosen johdolla analysoi piirtokirjoitusten löytöpaikkoja ja niiden vaikutusta tekstien ymmärtämiseen. Työssä yhdistettiin kielitieteen ja arkeologian osaaminen. Viime vuosikymmeniin saakka nämä tieteenalat ovat toimineet melko lailla erillään piirtokirjoitusten tutkimuksessa: kielitieteilijät ja historiantutkijat ovat pohtineet tekstien kieltä ja sisältöä ja arkeologit monumentteja, joihin tekstit liittyivät. Suomalaisen hankkeen kohteina oli kaksi erilaista tekstityyppiä: lyijystä tehtyihin vesiputkiin painetut leimat Rooman maaseudulla sekä Pompejin rakennusten julkisivuihin maalatut ja raapustetut seinäkirjoitukset. Uudesta näkökulmasta analysoituna vanhat aineistot tuottivat mielenkiintoisia uusia tuloksia mm. sosiaalisista suhteista Pompejin viimeisinä vuosikymmeninä.Viitasen hanke instituutin tutkijalehtorina jatkaa tekstin ja tilan teemoja, mutta lisää siihen uuden aspektin eli asumisen. Roomalaisten asuinjärjestelyjä on vaikea päästä tutkimaan käytännössä, sillä erilaisista teksteistä vain harvoin päästään käsiksi siihen kuka käytännössä kenenkin kanssa asui. Talolla oli laillisesti vain yksi omistaja, mutta siinä asui usein sekalainen seurakunta perheenjäseniä, mahdollisesti ystäviä sekä ylimystön asumuksissa suuri joukko orjia. Arkeologinen aineisto ei myöskään yksin kerro siitä kuka roomalaisessa talossa asui. Yhdistämällä arkeologiaa taloista niistä löytyneisiin seinäkirjoituksiin sekä muihin piirtokirjoituksiin on mahdollista saada lisätietoja tästä roomalaisen kulttuurin piirteestä.viitanen(at)irfrome.orgLisätietoja: Eeva Maria Viitanen Helsingin yliopiston Tuhat-tietokannassa sekä Academia-sivustolla.

hahmoTutkijalehtori