Johtajan tutkimushanke

Instituutin johtajan Ria Bergin tutkimusprojekti (2021-24) käsittelee antiikin roomalaisten luontosuhdetta, joka heijastui monin tavoin sekä rakennettuun ympäristöön että taiteeseen ja kirjallisuuteen. Roomalaisten suhdetta luontoon voidaan tarkastella toisaalta henkilökohtaisessa ja elämyksellisessä merkityksessä, ja toisaalta laajemmassa yhteiskunnallisessa, eettisessä ja filosofisessa mielessä. Tämä suhde myös muuttui jatkuvasti Rooman kasvaessa pienestä kylästä suurkaupungiksi ja asutuksen taas vetäytyessä myöhäisantiikissa.

Tärkeitä taustakysymyksiä ovat, miten tietoisesti luontosuhdetta roomalaisessa kulttuurissa pohdittiin ja millaisia merkityksiä sillä oli roomalaisessa uskonnossa, kirjallisuudessa ja taiteessa. Mitä pelkoja ja negatiivisia tuntemuksia luonto herätti? Miten luontoa estetisoitiin tai ihannoitiin runoudessa ja kuvataiteessa, ja milloin luonto oli ylellisyyttä? Tutkimusprojektissa luontosuhdetta tutkitaan monitieteellisesti, hyödyntäen instituutin keskeisten tutkimusalojen metodeja ja lähdemateriaaleja (arkeologia, historia, taidehistoria, antiikin kielen ja kirjallisuuden tutkimus) sekä uudempia teoreettisia lähtökohtia, kuten materiaalisuutta, emootiotutkimusta ja ekokriittistä näkökulmaa.

Tärkeitä tutkimuskohteita ovat luonnon ja rakennetun ympäristön välitilat ja kosketuspinnat. Näitä tarkastellaan mm. sen kautta, miten villin luonnon elementtejä säilytettiin urbaanin kaupunkirakenteen keskellä, ja miten rakennuselementtejä – esimerkiksi luolapyhäköitä, lähderakennuksia, paviljonkeja ja pergoloita – ulotettiin luonnonympäristöihin. Miten kaupungin ja sitä ympäröivän luonnon välinen siirtymä jäsennettiin ja koettiin konkreettisina kaupunkirakenteen tiloina, reitteinä ja pysähdyksinä?

Konkreettisesti tarkastelun kohteena ovat myös Pompejin ja Ostian talot, joissa luontosuhde materialisoitui kotien sisä- ja ulkotilojen suhteessa, talojen puutarhoissa, maalaus- ja veistoskoristelussa ja käyttöesineiden kuvioinneissa. Näiden kautta voidaan pohtia, miten ja miksi roomalaiset pitivät yllä yhteyttä luontoon kaupunki- ja kotiympäristössään.

Tutkimuksen tuloksena muodostuu päivitetty kokonaiskuva roomalaisen luontosuhteen eri puolista. Sen päämääränä on myös kartoittaa ja pohtia länsimaisen luontosuhteen – ja sen ongelmakohtien – varhaisvaiheita.