“Luonto pompejilaisessa talossa”
”Locus amoenus pompeianus – Constructing Nature in a Roman City”
Ria Bergin johtajakauden (2021–2026) tutkimushanke analysoi antiikin roomalaista luontosuhdetta, erityisesti sen ilmenemistä kaupunkiympäristöissä. Työryhmään kuuluu johtajan lisäksi seitsemän väitöskirjatutkijaa antiikintutkimuksen eri aloilta.
Työryhmän tutkimuksen kohde on tyypillinen pompejilainen kaupunkitalo eli domus, niin kutsuttu A. Trebius Valensin talo (III 2, 1). Talo kaivettiin esiin Vesuviuksen purkauskerrosten alta vuosina 1914–16, mutta siitä ei ole koskaan tehty monografista julkaisua; talon rakenteiden, seinämaalausten ja löytöjen ensimmäinen perusjulkaisu onkin yksi työryhmän päätavoitteista. Talossa on kaikkiaan 21 huonetta ja se on 510 neliömetrin kokoinen. Sen takaosassa on pieni pylväikköjen ympäröimä puutarha, jonka keskellä sijaitsi suihkulähde ja takaosassa viiniköynnös-pergolan kattama ulkoruokailutila. Talon kaikkien huoneiden seinäkoristeissa on mukana luonnonaiheita: kasveja, seppeleitä, lintuja, hedelmiä ja eläimiä.
Työryhmän tapaustutkimuksen kohde on tyypillinen pompejilainen kaupunkitalo eli domus, niin kutsuttu A. Trebius Valensin talo (III 2, 1).
Kuva talosta noin 1930-luvulta.
Tutkimuksen toinen päätavoite on ymmärtää yleisemmin luonnon ja kulttuurin välisiä rajapintoja ja urbaanien rakenteiden ja luonnonympäristön vuorovaikutussuhteita antiikin ajattelussa. Avainkäsite on locus amoenus, kirjaimellisesti “miellyttävä paikka”, jolla oli merkittävä rooli antiikin runoudessa ja luontosuhteen sanallistamisessa. Locus amoenus oli ihanteellinen lehto, jonka vakioelementtejä olivat puiden varjo, leppeä tuuli, virtaava vesi, lintujen laulu, hyönteisten humina, vihreä nurmi sekä värikkäät, tuoksuvat kukat. Miksi ja miten tämä ihanteellinen ja myyttinen luonnonympäristö pyrittiin rakentamaan sisään kaupunkitilaan, ja missä määrin se on läsnä Trebius Valensin talon arkkitehtuurissa ja koristelussa?
Työryhmän projekti toteutetaan yhteistyössä Pompejin arkeologisen alueen kanssa, sen johtaja prof. Gabriel Zuchtriegelin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Alueen hallinto on syksyllä 2024 aloittanut talon mittavan restauroinnin, jonka tarkoituksena on kunnostuksen ohella avata vuosikymmeniä suljettuna ollut talo yleisölle ja työryhmän toimii tutkimuksen konsulttina. Berg on suorittanut talossa arkeologisia tutkimuksia jo vuonna 2006, jolloin talon peristyylissä eli avoimessa puutarhatilassa kaivettiin kolme stratigrafista kaivausojaa (R. Berg, ‘Interventi di scavo e saggi stratigrafici nella Casa di Aulo Trebio Valente a Pompei III 2, 1’, Rivista di Studi Pompeiani 9 (2008) 108–15). Niiden osin julkaisemattomat löydöt otetaan mukaan työryhmäntutkimukseen. Työryhmä teki heinäkuussa 2025 myös uuden arkeologisen kaivauksen talon puutarhassa ja sen tuoreet löydöt rikastuttavat tutkimusmateriaalia.
Tutkimuskysymykset
Ryhmän seitsemän jäsentä kirjoittavat kaikki oman tutkimusartikkelinsa, joissa jokaisessa käsitellään yhtä Trebius Valensin talon luontosuhteen aspektia. Artikkeleista koostetaan julkaisu, joka ilmestyy instituutin julkaisusarjassa Acta Instituti Romani Finlandiae. Kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat toisaalta talon rakenteellinen suhde ympäristöön vesihuollon, ilmankierron ja lämmön- ja valonsäätelyn avulla ja toisaalta luonnon symboliset merkitykset talon koristelussa.
Artikkeleiden keskeisenä lähtökohtana ja metodina on posthumanistisiin suuntauksiin kuuluva ekokriittisyys, jolla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan lähteiden lähiluentaa niin, että ekologia, luonto ja ympäristö muodostavat ensisijaisen tulkinnallisen viitekehyksen. Eläimiä, kasveja, ja luonnonvoimia tarkastellaan myös kulttuurisina toimijoina, joiden rajat ihmisen elinpiirin kanssa ovat häilyviä ja limittäisiä. Ikonografisen analyysin avulla tutkitaan, mitkä kulttuuritekijät tai uskonnolliset vakaumukset saivat roomalaiset tuomaan esimerkiksi tiettyjen kasvilajien, lintujen ja eläinten kuvia ja suihkulähteitä asumukseensa.
Kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat toisaalta talon rakenteellinen suhde ympäristöön vesihuollon, ilmankierron ja lämmön- ja valonsäätelyn avulla ja toisaalta luonnon symboliset merkitykset talon koristelussa.
Tutkimus pyrkii selvittämään, miten juuri tämän kaupunkitalon asukkaat kokivat talon toimivan välittäjänä tai suodattimena ihmisen ja ympäristön välillä. Lisäksi tarkastellaan tilojen rakennetta, käyttötarkoituksia ja koristelua niiden ajateltujen terveysvaikutusten näkökulmasta hyödyntäen muun muassa ympäristöpsykologiassa käytettyä biofilian käsitettä. Tutkimuksessa sovelletaan myös sensoriaalista lähestymistapaa, jonka avulla analysoidaan, miten asumiskokemus rakentui aistielämysten kautta liikuttaessa tilasta toiseen. Tutkimukselle keskeinen teoreettinen käsite on atmosfääri sekä sen muodostuminen ja kokeminen arkkitehtonisessa tilassa tai luonnonpaikassa, tai näiden välisissä hybriditiloissa, kuten pylväskäytävissä, pergoloissa ja puutarhoissa.
Projektin jäsenet ja tutkimusaiheet
Projektin johtaja Ria Berg on instituutin johtaja kaudella 2021-2026 ja Helsingin yliopiston klassillisen arkeologian dosentti. Berg on osallistunut kaivauksiin Fregellaessa ja Nemi-järvellä, vastannut löytöjen prosessoinnista Helsingin yliopiston M. Lucretiuksen talon kaivausprojektissa ja stratigrafisista kaivauksista Casti Amantin insulaa ympäröivillä kujilla ja Trebius Valensin talossa. Bergin väitöskirja ja tärkeimmät tutkimukset ovat koskeneet Pompejin talojen esineistöä ja tilojen käyttöä. Berg vastaa projektin koordinoinnista ja sen esinelöytöjen julkaisusta.
Väitöskirjatutkija Henna Ala-Lehtimäki (Turun yliopisto, kulttuurihistoria) tutkii työotsikolla ”Dining al fresco. Sensing and experiencing the garden triclinium in the house of Trebius Valens” talon peristyylipuutarhan ulkoruokailutilaa ja sitä miten eri luonnonelementit – vesi, ilmasto, kasvi- ja eläinaiheet – yhdessä muodostivat sen aistillisen, kokemuksellisen sekä kulttuurisen mikromaiseman. Artikkeli esittää aiemmasta tulkinnasta poiketen, että Trebius Valensin puutarha viittasi kulttuurisiin muistoihin ylellisistä aristokraattisista metsästysseurueista ja niiden ulkoilma-aterioista kauniissa locus amoenus -luonnonpaikoissa metsän keskellä.
Väitöskirjatutkija Pyry Koskinen (Helsingin yliopisto, taidehistoria) tutkii lintujen kuvauksia talon freskoissa ja Pompejissa laajemmin työotsikolla ”Glimpses of Elysium. The Roman avian relationship in the house of Trebius Valens”. Tutkimuksen teoreettisessa keskiössä on poststrukturalistinen ekokritiikki: keskeisenä tavoitteena on purkaa Linnaeuksen taksonomiaan keskittyvää lintujen kategorisointia ja pyrkiä hahmottamaan niitä erilaisia tapoja, joilla lintuihin, niiden kuvallisiin esityksiin ja niiden kautta laajemmin luontoon suhtauduttiin roomalaisessa yhteiskunnassa.
FM Jutta Laitila (Turun yliopisto, kulttuurihistoria) tutkii kasviaiheiden ja -ornamenttien roolia talon koristelussa ja erityisesti niiden yhteyttä sakraalisuuden käsitteeseen työotsikolla ”Painted plants and sacrality in the house of Trebius Valens”. Roomalainen uskontokulttuuri oli vahvasti linkittynyt luontoon ja sen kiertokulkuun, ja eri kasvit liitettiin symbolisesti eri jumaluuksiin. Laitila tarkastelee, miten talon kasviaiheet ilmentävät tätä yhteyttä ja miten ne osallistuivat talon sisäisen sakraalisuuden tunteen tuottamiseen.
Väitöskirjatutkija Suvi Meskus (Jyväskylän yliopisto, taidehistoria) tutkii, miten rakennus toimi suodattimena ihmisruumiin ja ympäristön välillä, työotsikkona ”Living healthy in accordance with nature. Healthiness of the lived space in the House of Trebius Valens”. Tutkimus tarkastelee antiikin arkkitehtuuria ja hyvinvointia käsittelevissä teksteissä ilmeneviä käsityksiä asuinympäristön hyvinvointivaikutuksista. Hyvinvointivaikutuksiin kuului fyysisen ympäristön lisäksi kulttuurinen, kuviteltu atmosfääri, jossa tilan terveellisyyteen vaikuttivat esimerkiksi kasvien ja koriste-elementtien herättämät mielikuvat luonnonympäristöistä.
Väitöskirjatutkija Nikolai Paukkonen (Helsingin yliopisto, arkeologia) tutkii talon suhdetta veteen sekä sen hydrologista kiertoa työotsikolla ”Natural, sacred and conquered water. The hydrologic cycle in the house of Trebius Valens”. Rakennuksella oli kaksi maanalaista vesisäiliötä sadevedelle, pieni kylpylä, ja se oli liitetty kaupungin vesijohtoverkkoon, josta saatiin vettä puutarhan keskellä olevaan koristealtaaseen ja ulkoruokailutilan pöydän suihkuun. Tutkimus selvittää, mitä talon rakenteet kertovat käytetyn veden määrästä, veden säästämisestä tai tuhlaamisesta.
Paukkosen toinen tutkimuskysymys tarkastelee talon suhdetta luonnonvaloon, -lämpöön ja auringonkiertoon. Hänellä on tällä hetkellä vertaisarvioinnissa tutkimusjulkaisu 3D/BIM-mallista (Building Information Model), joka yhdistää laserkeilauksella ja fotogrammetrialla hankitut rakenteelliset tiedot arvioihin pintojen heijastavuudesta, ja jolla voidaan tehdä simulaatioita talon luonnonvalaistuksesta eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina.
Väitöskirjatutkija Susanna Rämö (Helsingin yliopisto, historia ja teatteritiede) tutkii seinämaalauksia ja puutarhaa luonnon hedelmällisyyden ja elinvoiman jumalan Dionysoksen kultin näkökulmasta työotsikolla ”The nature of Bacchus. The Roman house as a Dionysiac stage”. Puutarha käsitettiin antiikissa puolivilliksi tilaksi, joka vertautui toisaalta luontoon, toisaalta viljeltyyn maaseutuun. Rämö analysoi, missä määrin puutarhat hahmotettiin myös Dionysoksen pyhäköiksi, jotka voidaan käsittää eräänlaiseksi näyttämöiksi tai lavastetuiksi locus amoenus-lehdoiksi.
Väitöskirjatutkija Kirsi Simpasen (Helsingin yliopisto, klassillinen filologia) tutkimuskenttänä ovat talon seinämaalauksissa kuvatut eläimet, tarkemmin määriteltynä muunlajiset nisäkkäät kriittisen eläintutkimuksen näkökulmasta, työotsikolla ”Bloodstained Paradise? Reflections of the human-animal relationship in ancient Rome in the wall paintings of the house of Trebius Valens”. Talon eläinmaalaukset ovat jaettavissa idyllisiin eläinkuvauksiin sekä metsästysaiheisiin maalauksiin, joiden ristiriitaiselta vaikuttava suhde on tutkimuksen keskiössä.
Työryhmän toiminta ja julkaisut
Työryhmän projekti alkoi keväällä 2024 Suomen Rooman-instituutissa. Ensimmäiseen periodiin kuului kymmenen päivän mittainen kenttätyöjakso Pompejissa, jolloin aloitettiin talon rakenteiden ja seinämaalausten dokumentointi mittapiirroksin, valokuvaamalla ja fotogrammetrian avulla sekä myös arkistomateraalin keräys. Keväällä 2025 pidettiin toinen tutkimusperiodi Roomassa sekä seitsemän päivän mittainen kenttätyöjakso Pompejissa. Jakson aikana jatkettiin talon dokumentointia ja aloitettiin vuoden 2006 kaivauksien löytömateriaalien dokumentointi.
Heinäkuussa 2025 työryhmä toteutti Trebius Valensin talon peristyylipuutarhassa kolmen viikon mittaisen kenttätyöjakson, jonka aikana suoritettiin peristyylipihan lounaiskulmassa arkeologinen kaivaus. Kaivauksen löydöt antavat uutta tietoa puutarhan istutuksista ja talon aiemmista rakennusvaiheista.
Työryhmän työtä ovat valmistelleet instituutissa järjestetyt konferenssit ja workshopit
Järjestäjinä Maddalena Bassani (Iuav) ja Ria Berg: ”Locus horridus. Roman anxieties about nature” 25-26.5.2022
https://irfrome.org/convegno-locus-horridus/
Järjestäjinä Ria Berg ja Marika Räsänen: ”City of Trees. Mapping Trees in Urban Topographies from Ancient to Modern” 21.11.2022
https://irfrome.org/it/21-11-international-seminar-city-of-trees/
Järjestäjänä Ria Berg ja Parco archeologico di Ostia antica: ”La natura e il verde in Ostia antica” 21.6.2023
https://irfrome.org/21-6-la-natura-e-il-verde-in-ostia-antica/
Locus horridus-konferenssijulkaisun esittelytilaisuus 19.2.2025
Instituutissa järjestettiin 4.4.2025 projektin workshop “Urban loca amoena”, joka esitteli työryhmän työtä ja verkostoi työryhmäläisiä ja kansainvälisiä alan tutkijoita.
https://irfrome.org/it/4-4-25-giornata-di-studi-urban-loca-amoena/
Projektista mediassa
Ilta-Sanomat, 5.8.2024: Uusia yksityiskohtia 2000 vuoden takaisista tapahtumista paljastuu – ”Tämän tehnyt ei ollut enää lapsi”
https://www.is.fi/tiede/art-2000010610237.html
YLE Tiedeykkönen 3.3.2023: “Mitä antiikin roomalaiset ajattelivat luonnosta – nautintoa vai hyötyä?”,
https://areena.yle.fi/1-64967464
Suomen Rooman-instituutin Parlatorio-podcast 23.3.2023: “Pyhiä lehtoja, puutarhoja ja tuntemattoman pelkoa – antiikin roomalaisten luontosuhde”
https://open.spotify.com/episode/4Yml773hW04PLbPybZPu7Z?si=34b467887a7b4452
Suomen Rooman-instituutin Parlatorio-podcast 10.4.2025: ”Robotiikkaa ja 3D-mallinnuksia – modernit teknologiat antiikin tutkijan apuna”
https://open.spotify.com/episode/2MP3ocMFsDh7qAYbdlwbgB?si=5968e300ea6d45d5
Pidetyt esitelmät
Ria Berg & Nikolai Paukkonen: “Locus amoenus pompeianus: The Finnish institute Project in Pompeii”, conference “Pompei: scavi e ricerche in corso. 5° workshop internazionale”, Auditorium, Pompeii, 16.7.2025.
Kirsi Simpanen: “Veren tahrima paratiisi – Roomalaisten eläinsuhde pompejilaisten metsästysmaalausten valossa”, Eläintutkimuspäivät, Jyväskylän yliopisto, 25.4.2025.
Henna Ala-Lehtimäki: “Dining al fresco in Pompeii: Spaces and Senses”, Urban loca amoena: Rome, Pompeii and Ostia -workshop, Institutum Romanum Finlandiae, Roma, 4.4.2025.
Pyry Koskinen: “Urban birdscapes in Roman and Pompeian frescoes”, Urban loca amoena: Rome, Pompeii and Ostia -workshop, Institutum Romanum Finlandiae, Roma, 4.4.2025.
Jutta Laitila: “Painted plants and sacrality in domestic context”, Urban loca amoena: Rome, Pompeii and Ostia -workshop, Institutum Romanum Finlandiae, Roma, 4.4.2025.
Nikolai Paukkonen: “Water and Light in the Pompeian Domus”, Urban loca amoena: Rome, Pompeii and Ostia -workshop, Institutum Romanum Finlandiae, Roma, , 4.4.2025.
Susanna Rämö: “The Roman house as a Dionysiac stage”, Urban loca amoena: Rome, Pompeii and Ostia -workshop, Institutum Romanum Finlandiae, Roma, 4.4.2025.
Suvi Meskus: ”Intersections of Architecture and Holistic Health: The Hippocratic-Vitruvian tradition in Renaissance Architecture”, Institutum Romanum Finlandiae, Circolo Gianicolense -seminaari 6.3.2025.
Ria Berg: “Building with Trees. Arboreal Silhouettes in Roman Topography and Iconography”, seminaari “Approaches to the Roman Environment”, American Academy in Rome, 4.3.2025.
Henna Ala-Lehtimäki: ”Roomalainen luontosuhde pompejilaisessa talossa – Suomen Rooman-instituutin johtajan työryhmän projektin esittelyä”, Antiikintutkimuksen päivät, Turun yliopisto, 24.1.2025.
Ria Berg: “Locus amoenus nella Casa di Trebio Valente”, seminaari “Pompei: scavi e ricerche in corso: 4° workshop internazionale”, Auditorium, Pompeii, 16.7.2024.
Ria Berg, “Sub tegmine fagi. Some Considerations on the Role of Trees in Roman Construction of (Lived) Spaces”, Panel 16bis “Rome, Pompeii, Ostia beyond the buildings: Uses and abuses of non-built urban spaces”, organized by A. Karivieri, R. Berg, The XXth International Congress of Classical Archaeology, Paris, Campus Condorcet, 3-9 June 2024, 5.6.2024
Ria Berg: “La natura e il verde a nella città antica: La Casa di Trebio Valente a Pompei”, seminaari “3° workshop internazionale” Auditorium, Pompeii, 7.7.2023.
Ria Berg: “Nature as Luxury. Furnishing Roman Dining Rooms”, International Conference “Luxuria, vizio capitale dei romani”, Sapienza University of Rome 30.3.-1.4.2023.
Ria Berg: “Antiikin luontoilta – roomalaisten luontosuhde”, Villa Lanten ystävien webinaari, 8.12.2022.
Projektin julkaisut
R. Berg, M. Räsänen (eds.), City of Trees. Trees in Urban Cultural Landscapes from Antiquity to Present (Acta Instituti Romani Finlandiae, in press).
R. Berg, ‘Bringing the wilderness into the domus. Loca horrida in Roman domestic decor’, in Maddalena Bassani, Ria Berg (eds.), Locus horridus. Ansie romane verso la natura, (Acta Instituti Romani Finlandiae 52), 2024, 197-218.
R. Berg, ‘Roomalaisia luontosuhteita’, Marke Ahonen, Mika Perälä & Ville Vuolanto (toim.), Antiikki ja me. Miksi antiikintutkimusta tarvitaan, Helsinki, 2024, 304-323.
R. Berg, ‘Nature as Luxury: Constructing loca amoena with trees and arbours’, in Maia. Rivista quadrimestrale di letterature classiche, 2025 (77), 63-81.
N. Paukkonen, ‘Let the Light in. Using LiDAR- and Photogrammetry-based BIM Reconstruction to Simulate Daylighting in the House of Trebius Valens, Pompeii’, Digital Humanities Quarterly, 2025.
