Giulio Romano

Giulio Romanon omakuva.

Arkkitehti ja kuvataiteilija Giulio Pippi, kutsumanimeltään Romano (’roomalainen’), syntyi Roomassa noin vuonna 1499 ja sai koulutuksensa hyvin nuorena Raffaellon opissa. Hän osallistui Raffaellon suunnitteleman Palazzo Madaman rakennustöihin ja todennäköisesti juuri niihin aikoihin päästi valloilleen mielikuvituksensa, joka johdatti hänet hyvin omaperäiseen käsitykseen arkkitehtuurista.

Ensimmäiset työnsä hän teki Roomassa: Palazzo Salviatin Via della Lungaralla, Palazzo Maccaranin sekä Baldassarre Turinin huvilan. Jo näissä nuoruudentöissä on nähtävissä hänen erikoinen tyylinsä: klassillisten ja epäklassillisten muotojen sekä tektonisten ja atektonisten elementtien vuoropuhelu sekä arkkitehtuurikielen vapaus.

Vuonna 1524 Mantovan herttua Federico II Gonzaga kutsui Baldassarre Castiglionen suosituksesta Giulio Romanon Mantovaan, jonne tämä jäikin kuolemaansa vuonna 1546 asti. Merkittävin hänen Mantovassa tekemistään töistä on Gonzaga-suvun kesäpalatsi Palazzo Tè. Sitä pidetään ensimmäisenä merkittävänä manieristisen tyylin edustajana sekä arkkitehtuurin että kuva- ja patsaskoristelun alalla.

Viimeiset elinvuotensa Giulio Romano omisti kirkkojen suunnittelulle: hänelle uskottiin S. Benedetto di Polironen kirkon muutostyöt ja Mantovan tuomiokirkon sisätilojen uudistaminen. Giulio Romanon persoonallinen tyyli ja estetiikan taju aiheuttivat sen, että hän jäi arkkitehtuurin historiassa irralliseksi hahmoksi, vaikka hänen töistään tulikin nopeasti kuuluisia ja erityisesti Palazzo Tè kohosi malliksi sen ajan arkkitehdeille.