Loggia

Loggian näköala ulottuu Vatikaanista Albanolaisvuorille ja on vertaansa vailla. Tila on alkujaan rakennettu sekä näköalapaikaksi että vilvoittavaksi ja ilmavaksi katetuksi terassiksi, jonka yksi seinä on avoin. Avointa näkymää kohti Rooman keskustaa kehystävät marmoripylväät ja niiden päällä lepäävät vuorottelevat kaaret ja suorat palkistot. Neljä marmoripylvästä on otettu uuteen käyttöön jostain antiikinaikaisesta rakennuksesta. Niistä kolme vasemmanpuoleista on valko-violettia pavonazzetto-marmoria, kun taas oikeanpuoleinen on harmaata bigio-marmoria, ja siihen on kaiverrettu teksti ”amore mio caro”. Loggia on koko alkuperäisen huvilan levyinen.

Loggian pylväät ja näkymä kaupungille.

Katon stukkokoristelu ei ole Giulio Romanon käsialaa, vaan sen on tehnyt ilmeisesti roomalainen, ehkä Giovanni da Udinea Villa Madaman töissä auttanut stukkomestari. Loggian tekeminen on saatettu loppuun vasta vuonna 1527 tapahtuneen Rooman valtauksen (Sacco di Roma) jälkeen vuonna 1531, kuten seinällä oleva kirjoitus kertoo.

Loggian katto on jaettu soikioihin, kahdeksankulmioihin ja nelikulmioihin. Koristelun aiheet ovat antiikin mytologiasta – esimerkiksi holvin keskellä ovat kuvattuina taivaan jumalat Kuu, Jupiter ja Aurinko. Kuvat eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä tarinaa salonen ja sivuhuoneiden freskojen tapaan. Kuvakoristelun lisäksi sivuseinillä on reliefikoristeita, joiden aiheina ovat Baldassarre Turinin tunnus sekä Medici-sukuun liittyvät symbolit SUAVE, SEMPER ja CANDOR ILLESUS.

Stukkokoristelua ihaili jo Turinin aikalainen Girolamo Rorario eräässä kirjeessään. Hän oli esitellyt huvilaa ryhmälle saksalaisia tapaamatta kuitenkaan huvilan isäntää. Rorarion kuvauksen mukaan stukkokoristelu oli valkoinen, ja nykyrestauroinnit ovat vahvistaneet, että ainakin kohokuviot ovat aina olleet valkeat.