Arkkitehtuuri ja taideteokset

Villa Lanten rakennuttaja Baldassarre Turini oli kotoisin Toscanasta ja palveli Medici-sukuisia paaveja Leo X:tä ja Clemens VII:ää. Tämän vuoksi Gianicolo-kukkulan laella sijaitseva huvila onkin Firenzen Medici-huviloiden mallin mukainen: se on kuution muotoinen ja sen katteena on pyramidikatto. Henrik Liliuksen mukaan arkkitehtuurin mittasuhteet viittaavat toskanalaisiin malleihin. Huvila on säilynyt lähes täysin alkuperäisessä muodossaan.

Villa Lanten pienoismalli

Talon on suunnitellut Roomassa vuonna 1499 syntynyt arkkitehti ja maalari Giulio Pippi de’ Jannuzzi, lisänimeltään Romano. Giulio Romano oli Raffaellon lempioppilas ja peri maalarin työpajan tämän kuoltua vuonna 1520, huvilan rakennustöiden alkuvaiheessa.

Giulio Romanon inspiraation lähteenä olivat antiikin rakennukset, mutta arkkitehtinä hän sovelsi antiikin aiheita vapaasti ja omaperäisesti. Villan julkisivussa on klassisen mallin mukaan käytetty kahta arkkitehtonista tyyliä: ensimmäisessä kerroksessa doorilaista ja toisessa joonialaista. Julkisivuissa on myös pieniä poikkeamia antiikin malleista, sillä esimerkiksi kerroksia erottavat friisit ovat uudella tavalla tyyliteltyjä, eri kerrosten pylväät eivät ole täsmälleen keskilinjassa toistensa päällä ja ikkunoiden yläkulmiin on myös muotoiltu joonialaisten pylväiden spiraalimaiset voluutit, joita antiikin arkkitehtuurissa ei käytetty tällä tapaa. Christoph L. Frommelin mukaan tällainen tyylien soveltaminen kuvastaa Giulio Romanon henkeä, joka oli vapaa klassillis-normatiivisten sääntöjen kahleista.

Pääkerros

Rakennuksen pääkerroksen, piano nobilen, suurin sali on keskellä sijaitsevat salone, joka oli alun perin koristeltu rikkailla katto- ja seinämaalauksilla ja reliefeillä. Yhteen salonen kattomaalauksista, joka kuvaa Numa Pompiliuksen haudan löytymistä Gianicolo-kukkulalta, on maalattu taustalle kuva Villa Lanten julkisivusta.

Fresco Numa Pompiliuksen hauta.
Numa Pompiliuksen haudan löytyminen

Kuva – joka on nykyään irrotettu ja esillä Roomassa Palazzo Zuccarissa – on samalta ajalta kuin itse rakennuskin, ja siinä näkyy talon alkuperäinen ulkoväri ja sisäänkäynnin muoto. Nykyinen pääsisäänkäynti kaksipuolisine ramppeineen on lisätty huvilaan 1600-luvulla.

Talon julkisivut on rapattu vaaleiksi, ja niitä jäsentävät pystysuuntaiset pilasterit ovat valkoista marmoristukkoa. Pilasterien jalustat ja kapiteelit ovat tuliperäistä, harmaata peperinokiveä, mutta nekin oli alkujaan peitetty vaalealla marmoristukolla. 

Rakennuksen itäsivulla, kohti kaupungin keskustaa ja upeaa roomalaismaisemaa, avautuu loggia, jonne käydään salonesta. Loggia on eräänlainen katettu näköalaparveke, jossa avointa näkymää kehystävät marmoripylväät.

Villa Lanten pääkerroksen pohjapiirros.
Villa Lanten pääkerroksen pohjapiirros

Länsipuolella, sisäänkäynnin ja eteisen porraskäytävän molemmin puolin on symmetrisesti kaksi pientä huonetta, jotka nykyään toimivat instituutin toimistona ja johtajan työhuoneena. Kolmannen, porraskäytävään avautuvan huoneen katto oli koristettu italialaisten runoilijoiden ja taiteilijoden muotokuvilla ja se toimi alun perin todennäköisesti kirjastona. Nykyään siinä on Suomen Vatikaanin-suurlähetystön kanslia. Huoneet on sijoitettu epäsymmetrisesti, ja myös talon tärkein huone salone on sivuun keskiakselilta. Giulio Romanon arkkitehtuurille tällainen huonetilojen epäsymmetrinen sijoittelu on tyypillistä.

Alemmissa kerroksissa ovat alkujaan sijainneet keittiö, varastotilat ja kylpyhuone, jonka sittemmin kadonneita freskoja Vasari on kuvaillut. Yläkerrokset olivat ilmeisesti asuinkäytössä, ja ne palvelevat nykyäänkin instituutin asuntolana.