Arkkitehtuuri ja koristelu

Villa Lante on rakennettu Firenzen Medici-huviloiden mallin mukaisesti Gianicolo-kukkulan laelle. Se on säilynyt lähes täysin alkuperäisessä muodossaan. Huvila on kuution muotoinen ja sen katteena on pyramidikatto. Henrik Liliuksen mukaan arkkitehtuurin stereometria viittaa toskanalaisiin malleihin. Julkisivussa on käytetty kahta arkkitehtonista tyyliä: doorilaista eli toskanalaista ja joonialaista. Christoph L. Frommelin mukaan tämän kaltainen tyylien kontrasti on klassillisten esikuvien vastaista ja muiden arkkitehtonisten yksityiskohtien ohella kuvastaa Giulio Romanon henkeä, denture joka oli vapaa Bramanten klassillis-normatiivisten sääntöjen kahleista.Klassillisen perinteen vastainen on myös atticon abstrakti rakenne, sale jossa jalustattomien ja kapiteelittomien pilasterien tehtävä on ainoastaan jakaa seinäpinnat. Itäsivulla, kohden kaupungin keskustaa ja upeaa roomalaismaisemaa avautuu loggia. Sitä jäsentää pylväiden kannattama serliana, kolmen kaariaukon ja suoran palkiston muodostama rakenne. Loggian neljä marmoripylvästä ovat todennäköisesti peräisin antiikin ajalta. Julkisivut on rapattu, pilasterit ovat marmoristukkoa ja niiden jalustat ja kapiteelit peperinokiveä, alkujaan nekin oli peitetty vaalealla marmoristukolla. Värillisen marmorin vaikutelmaa luomaan on alun perin käytetty värillisiä stukkoja, joita ei kuitenkaan ole säilynyt. Travertiinia on käytetty ainoastaan loggian pylväikön arkkitraavissa.Villa Lanten pääkerroksen, piano nobilen, alkuperäinen sisäänkäynti on nähtävissä freskossa, joka kuvaa Numa Pompiliuksen haudan löytymistä. Nykyinen pääsisäänkäynti kaksipuolisine ramppeineen on lisätty huvilaan myöhemmin. Eteisen molemmin puolin on symmetrisesti kaksi huonetta, jotka nykyään toimivat instituutin toimistona ja johtajan työhuoneena. Rakennuksen keskiakselissa sijaitsevat salone, porraskäytävä ja huone, joka nykyään toimii Suomen Vatikaanin suurlähetystön kansliana, mutta joka on alun perin ollut ikkunaton ja ainoastaan epäsuoran valon valaisema. Itään avautuu loggia, näköalaparveke, joka on koko alkuperäisen huvilan levyinen ja jonne käydään salonesta. Giulio Romanon arkkitehtuurille on tyypillistä huonetilojen epäsymmetrinen sijoittelu. Alemmissa kerroksissa ovat alkujaan sijainneet keittiö, varastotilat ja kylpyhuone, jonka sittemmin kadonneita freskoja Vasari on kuvaillut. Yläkerrokset olivat ilmeisesti asuinkäytössä ja ne palvelevat nykyäänkin instituutin asuntolana.

Huvilan eteinen on suorakaiteen muotoinen ja siinä on tynnyriholvikatto. Katto on stukkoa ja sen kuviointi muodostuu kahdeksankulmaisista ruusukekoristeisista kaseteista sekä pienemmistä nelikulmaisista kaseteista.Lue lisää
Salonen suurta peilikattoa hallitsee Borghese-sukuisen paavi Paavali V:n vaakuna. Hän vieraili huvilassa vuonna 1608, jolloin huvilan omistivat Lantet, Borghesejen sukulaiset. Myös katon kulmissa toistuvat vaakunat ovat merkkejä perheiden sukulaisuussuhteista, Borghesen musta kotka ja lohikäärme on yhdistetty Lante-suvun kolmeen valkeaan kotkaan.Lue lisää
Loggian näköala ulottuu Vatikaanista Albanolaisvuorille ja on vertaansa vailla. Tila on alkujaan rakennettu sekä näköalapaikaksi että vilvoittavaksi loggiaksi, yhtä aikaa avoimeksi ja suljetuksi tilaksi.Lue lisää
Huvilan kolmessa sivuhuoneessa on freskoin koristellut peiliholvikatot. Kattomaalaukset vahingoittuivat pahoin 1800-luvulla, kun huvilan ostaneet nunnat peittivät ja jopa tuhosivat säädyttömiksi tulkittuja kuva-aiheita.Lue lisää
hahmoArkkitehtuuri ja koristelu