Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata

Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke oli Suomen ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien yhteinen projekti, joka keskittyi instituuttien tutkimusaineistojen digitaaliseen hallintaan ja avoimeen jakamiseen.

Hanke toimi vuosina 2018–2020 ja mukana olivat Suomen ulkomailla toimivat tiedeinstituutit eli Ateenan, Japanin, Lähi-idän ja Rooman instituutit.  Hanke sai avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Tavoitteena oli tiedeinstituuttien tutkimusaineistojen digitaalisen hallinnan vakiinnuttaminen kansallisten ja kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. Hankkeella vahvistettiin instituuteissa tehtävän tieteen ja tutkimuksen avoimuutta sekä tieteen kansainvälistymistä.

Hankkeen tavoitteena oli myös solmia pysyvät kumppanuudet kansallisten asiantuntijoiden ja kansainvälisten tutkimusinstituutioiden ja muistiorganisaatioiden kanssa. Pyrkimyksenä oli löytää yhteinen, rajat ylittävä ratkaisu tutkimusaineistojen digitaaliseen hallintaan ja pitkäaikaissäilytykseen.

Hankkeen aikana kartoitettiin tutkimusaineistojen digitoinnin, digitaalisen säilytyksen ja avoimen jakamisen parhaat käytännöt. Selvitystyötä hyödyntäen laadittiin ohjeistus instituuttien tutkijoille ja instituuttien tutkimushallintoon sekä suosituksia instituutteja ylläpitäville taustasäätiöille kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeiden tutkimusaineistojen hallintaan, säilyttämiseen ja jakamiseen.

Tietoa kerättiin myös instituuttien tutkimukseen liittyvillä pilottihankkeilla, joita toteutettiin kaikkiaan neljä. Suomen Ateenan-instituutin pilottiprojektissa Thesprotian arkeologisia kohteita etsittiin ratkaisuja arkeologisen aineiston julkaisemiseen. Suomen Lähi-Idän instituutin ja Svenska litteratursällskapetin (SLS) yhteisen pilottiprojektin näkökulma on kansatieteellinen. Pilotin yhteydessä digitoitiin ja julkaistiin antropologi Hilma Granqvistin merkittävää tutkimusaineistoa (https://granqvist.sls.fi), joka sijaitsee fyysisesti Lontoossa, The Palestine Exploration Fundin arkistoissa. Suomen Rooman-instituutin ensimmäinen pilottiprojekti liittyi instituutin johtajan prof. Arja Karivieren hankkeeseen Segregated or Integrated? Living and Dying in the Harbour City of Ostia, 300 BCE–700 CE, jonka valokuva-aineistolle luotiin kattava tietokanta. Suomen Rooman-instituutin toisessa pilottiprojektissa I bolli doliari romani dell’Italia centro-occidentale pyrittiin löytämään ratkaisuja prof. Eva Margareta Steinbyn tiilileima-aineiston edition julkaisuun.

Hankkeen keskeiset asiakirjat on julkaistu ja kaikkien saatavilla Zenodossa:

Hankkeen tulokset ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa, joka rakentuu kotimaisten toimijoiden tuottamista tapahtumista ja teoista, jotka nostavat esiin tutkittua tietoa ja tietolähteitä. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke. Tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä.


Hankkeen edistymistä seurasi ohjausryhmä, jossa oli mukana edustajat kaikista hankkeeseen osallistuvista instituuteista sekä neljä asiantuntijajäsentä. Hanketta hallinnoi kokonaisuudessaan Suomen Rooman-instituutti ja sitä ylläpitävä säätiö Institutum Romanum Finlandiae.

Ohjausryhmän jäsenet:

Kirsi Saarikangas, Rooma (pj)
Arja Karivieri, Rooma
Katariina Mustakallio, Rooma
Paula Havaste, Ateena
Vesa Vahtikari, Ateena
Patricia Berg, Lähi-itä
Anna-Maria Wiljanen, Japani
Päivi Happonen, Kansallisarkisto
Maria Niku, SKS
Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Lisätietoja:

Kirsi Saarikangas, ohjausryhmän pj.
kirsi.saarikangas(a)helsinki.fi


Aineistoja syksyn 2020 tilaisuuksista:


Eeva TalvitieTiedeinstituuttien avoin tutkimusdata