Bernhard Schirg: Januksen pohjoiset kasvot esitelmä 18.11.

Simo Örmä Historia

bernard schirgTohtori Bernard Schirg Freie Universität Berlinistä esitteli Villa Lanten koristeaiheita ja antiikin myyttien yllättäviä ruotsalaistulkintoja esitelmässään Januksen pohjoiset kasvot 18.11.2015.

Kaksikasvoinen Janus-jumala, jonka mukaan Janiculum-kukkula, tai nykyitaliaksi Gianicolo, on saanut nimensä, katseli esitelmäyleisöä katosta. Janus, joka katsoo yhtä aikaa menneeseen ja tulevaan, liittyy kuukausien ja vuosien vaihtumiseen, ajankulkuun sekä antiikin Roomassa myös sodasta rauhaan siirtymiseen.

Luennoitsija ei tarvinnut juurikaan erillistä kuvamateriaalia, riitti, että hän ohjasi yleisön katsomaan salin kattoon ja milloin mihinkin nurkkaan esitellessään Borghese- ja Lante-sukujen vaakunoita ja tunnuksia sekä antiikin jumalten kuvia. Vain Saksan taidehistorialliseen instituuttiin, Biblioteca Hertzianaan, siirretyt freskot oli esiteltävä kuvista.

Kuten instituutissa vieraileville usein ensimmäiseksi kerrotaan, Villa Lanten rakennutti Baldassarre Turini, joka oli Medici palveluksessa ja muutti Toscanasta Roomaan palvelemaan paavi Leo X:ttä. Villan arkkitehdin ja Raffaellon oppilaan Giulio Romanon suunnittelemat koristelut, kattomaalaukset ja vaakunat kuvaavat talon historiaa ja omistussuhteita.

Kuten loggian seinästä voimme lukea, Janiculum-kukkulaa pidettiin eräiden legendojen mukaan paikkana, johon Saturnus ja Janus perustivat Rooman. Paavin virkamiehen huvilan sijainti tärkeällä paikalla oli osoitus Medici-suvun arvovallasta ja talon koristelu viittaa paikkaan liittyviin legendoihin. Näin kukkulan historia ja klassinen kulttuuri valjastettiin Medicien propagandaan.

Salonen katosta poistetut freskot kuvaavat Januksen ja Saturnuksen kohtaamista kukkulalla sekä Rooman toisen kuninkaan, Numa Pompiliuksen haudan löytämistä. Renessanssihumanistit arvostivat klassista kulttuuria. He muokkasivat antiikin mytologiaa omiin tarkoitusperiinsä sopivaksi ja kehittivät yhteyksiä kristinuskoon, niin että esimerkiksi Numa Pompilius samaistettiin paaviin.

giano 003Toisaalta huvilan koristeluissa voi nähdä yllättäviä yhteyksiä myös pohjoismaihin ja talon nykyisiin asukkaisiin.

1700-luvulla ruotsalainen lääketieteen professori Olof Rudbeck kirjoitti neliosainen teoksen nimeltä Atlantica, jossa hän otti asiakseen todistaa kaiken klassisen kulttuurin olevan pohjimmiltaan skandinaavista alkuperää.

Karttojen avulla Rudbeck todisti Skandinavian olevan myyttinen Atlantis ja kotikaupunkinsa Uppsalan sen keskus. Rudbeckin mukaan antiikin myyttien pohjoismainen alkuperä olisi vain ajan mittaan painunut unholaan ja tutkijoiden tehtävä oli paljastaa unohtuneet yhteydet.

Näin antiikin mytologian ja kaikkien ”pakanauskontojen” juuret löytyvät skandinaavisesta mytologiasta ja kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian jumalat heijastelevat Odinia, Toria, Freijaa ja muita Valhallan jumalia.

Väittämiensä tueksi Rudbeck löysi myös kielitieteellisiä todisteita. Lisäksi hän hyödynsi esineitä, kuten riimukalentereita, joissa kuvattu kaksikasvoinen torvensoittaja olisi tietysti ollut Januksen esimuoto.

Tulkintojen tarkoitus oli vahvistaa kolmekymmentävuotisen sodan jälkeen laajalle levinneen Ruotsin imperiumin mahtia myös kulttuurin kentällä.

Koska Atlanticaa opetettiin ruotsalaisissa yliopistoissa, Rudbeck sai seuraajia ja hänen hengessään kirjoitettiin lukuisia tutkimuksia, jotka ovat sittemmin vajonneet unohdukseen. Esimerkiksi Petrus Salanus todisti siitä, että Numa Pompiliukselle uskonnollisia riittejä opettanut nymfi Egeria olisi ollut atlantislaista, siis pohjoismaista, alkuperää eikä suinkaan roomalainen. Egerian ja Numa Pompiliuksen kohtaamisten yöllisyys olisi viitannut siihen, että tieto uskonnollisista riiteistä olisi tullut pohjoisesta yöstä, siis kaamoksen mailta.

Villa Lanten rakennuttajan Baldassarre Turinin valinta huvilan koristeaiheiksi oli onnistunut, sillä myytit ovat joustavia ja aina uudelleen tulkittavissa. Ne oikeuttavat niin Medici-paavin uskollisen palvelijan kuin Suomalaisen tiedeinstituutinkin paikan Janiculum-kukkulan laella. Ehkä katosta katseleva Janus hieman hörähtelee partaansa tarkastellessaan menneitä tulkintoja legendastaan ja ennakoidessaan tulevia tutkimuksia aiheesta.

Silja-Maaria Aronpuro

Simo ÖrmäBernhard Schirg: Januksen pohjoiset kasvot esitelmä 18.11.